Selkolukijat selkouutisten testaajina: Laadullinen tutkimus Selkosanomien uutistekstien ymmärrettävyydestä
Stolt, Jenni (2021)
Stolt, Jenni
2021
Kielten maisteriohjelma - Master's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104284090
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104284090
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan selkokielisen ajankohtaislehti Selkosanomien uutistekstien ymmärrettävyyttä. Tutkimus keskittyy tarkastelemaan vastaanottaja- ja kohderyhmälähtöisesti, millaiset tekijät yhtäältä vaikeuttavat ja toisaalta tukevat selkokielisten uutistekstien ymmärrettävyyttä. Fennistiikan alaa edustavassa tutkimuksessa ymmärrettävyyttä vaikeuttavia ja tukevia tekijöitä peilataan Wiion (1997) teoriaan ymmärrettävyyden osatekijöistä, selkokielen periaatteisiin sekä aiempaan selkotekstien ymmärrettävyyden tutkimukseen.
Tutkimuksen aineisto koostuu haastatteluaineistosta, joka on kerätty viittä selkokielen kohderyhmiin kuuluvaa henkilöä haastattelemalla. Henkilöt edustavat kahta eri selkokielen kohderyhmää. Haastattelutilanteessa informantit lukivat kaksi Selkosanomien uutistekstiä, minkä jälkeen heille esitettiin uutisten ymmärrettävyyttä mittaavia kysymyksiä. Haastatteluaineistoa analysoidaan tutkimuksessa laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Laadullisen sisällönanalyysin avulla aineistosta tehdyt havainnot luokitellaan ymmärrettävyyttä vaikeuttaviin ja tukeviin tekijöihin ja alaluokkiin näiden sisällä.
Viiteen laadullisesti analysoituun haastatteluun nojaava tutkimus osoittaa, että Selkosanomien uutistekstien keskeisimmät ymmärrettävyyden pulmat liittyvät uutisten sanastoon ja sisällön abstraktisuuteen. Ymmärrettävyyttä tutkimuksen mukaan tukevat puolestaan lukijan mahdollisuus samastua uutiseen, uutisen kiinnostavuus sekä uutisen ulkoasu erityisesti silloin, kun aiheen abstraktiotaso on korkea.
Tutkimus antaa osviittaa siitä, että selkokielisten uutistekstien ymmärrettävyys on uutiskohtaista, mutta selkouutisten ymmärrettävyyttä voidaan tukea suosimalla helppoa sanastoa, käsittelemällä aihetta konkreettisesti sekä tarjoamalla lukijalle mahdollisuutta samastua uutiseen ja motivoitua lukemaan se. Tutkimus myös tukee aiempaa tutkimustietoa, jossa on osoitettu, että uutisen kuvalla voidaan ohjata lukijan tulkintaa tekstistä. Lisäksi tässä asetelmassa saadut tutkimustulokset viittaavat siihen, että ymmärrettävyyden pulmat ovat usein riippuvaisia siitä, mistä henkilön selkokielen tarve johtuu.
Tutkimuksen aineisto koostuu haastatteluaineistosta, joka on kerätty viittä selkokielen kohderyhmiin kuuluvaa henkilöä haastattelemalla. Henkilöt edustavat kahta eri selkokielen kohderyhmää. Haastattelutilanteessa informantit lukivat kaksi Selkosanomien uutistekstiä, minkä jälkeen heille esitettiin uutisten ymmärrettävyyttä mittaavia kysymyksiä. Haastatteluaineistoa analysoidaan tutkimuksessa laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Laadullisen sisällönanalyysin avulla aineistosta tehdyt havainnot luokitellaan ymmärrettävyyttä vaikeuttaviin ja tukeviin tekijöihin ja alaluokkiin näiden sisällä.
Viiteen laadullisesti analysoituun haastatteluun nojaava tutkimus osoittaa, että Selkosanomien uutistekstien keskeisimmät ymmärrettävyyden pulmat liittyvät uutisten sanastoon ja sisällön abstraktisuuteen. Ymmärrettävyyttä tutkimuksen mukaan tukevat puolestaan lukijan mahdollisuus samastua uutiseen, uutisen kiinnostavuus sekä uutisen ulkoasu erityisesti silloin, kun aiheen abstraktiotaso on korkea.
Tutkimus antaa osviittaa siitä, että selkokielisten uutistekstien ymmärrettävyys on uutiskohtaista, mutta selkouutisten ymmärrettävyyttä voidaan tukea suosimalla helppoa sanastoa, käsittelemällä aihetta konkreettisesti sekä tarjoamalla lukijalle mahdollisuutta samastua uutiseen ja motivoitua lukemaan se. Tutkimus myös tukee aiempaa tutkimustietoa, jossa on osoitettu, että uutisen kuvalla voidaan ohjata lukijan tulkintaa tekstistä. Lisäksi tässä asetelmassa saadut tutkimustulokset viittaavat siihen, että ymmärrettävyyden pulmat ovat usein riippuvaisia siitä, mistä henkilön selkokielen tarve johtuu.