Digitaaliset palvelut työllisyyttä edistävinä alustoina
Peippo, Teemu (2020)
Peippo, Teemu
2020
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma, Pori - Bachelor's Programme in Social Sciences, Pori
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004273820
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004273820
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielmassani tarkastelen, miten digitaaliset palvelut toimivat työllisyyttä edistävinä alustoina. Digitalisaatio etenee yhteiskunnassa laajasti, ja digitaaliset palvelut yleistyvät myös työllisyyspalvelujen yhteydessä. Palvelujen uudistamisen yhteydessä on tärkeää kerätä tietoa siitä, miten käyttäjät suhtautuvat uusiin digitaalisin palveluihin. Ilman tämänkaltaista tutkimusta riskinä on, että uudet digitaaliset palvelut eivät toimi suunnitellusti. Tällöin edut, joita palvelujen digitalisoinnilla on pyritty saavuttamaan, jäävät saavuttamatta. Tutkimuskysymykseni on, millainen on palvelun käyttäjän ensikokemus digitaalisen palvelun toimivuudesta työllisyyttä edistävänä alustana.
Aiempaa tutkimusta digitaalisista palveluista työllisyyttä edistävänä alustana ei ollut löydettävissä. Tutkielman teoriaosuudessa olen perehtynyt tutkimuksiin, joissa on tutkittu digitaalisia ja sähköisiä palveluja julkishallinnossa sekä työelämässä. Aiempaan tutkimukseen pohjaten muodostin tutkimushypoteesin, jonka mukaan palvelun käyttäjän ensikokemuksen perusteella digitaalinen palvelu toimii työllisyyttä edistävänä alustana hyvin.
Analysoitavan aineiston olen kerännyt kyselylomakkeella. Aineisto on kerätty henkilöiltä, jotka ovat osallistuneet INKA Satakunta -hankkeeseen. INKA Satakunta -hanke pilotoi uusia käytänteitä digitaalisten palvelujen avulla, joilla pyritään ratkomaan kohtaanto-ongelmaa. Kyselylomake sisälsi avoimia kysymyksiä, likert-asteikollisia mittareita sekä vastaajien taustatietojen kartoitusta. Vastauksia kyselylomakkeeseen saatiin kaksitoista, täten tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä perusjoukkoon.
Tutkielma on monimenetelmätutkimus, jossa käytän kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä. Analysoin kyselylomakkeen avovastauksia teemoittelun menetelmällä, joka on sisällönanalyysin perusmenetelmä. Näiden havaintojen tueksi toin aineistosta kvantitatiivisia jakaumia, jotka syvensivät ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä. Teemoittelun avulla aineistosta oli löydettävissä neljä teemaa, käyttäjäkokemuksen tekniset ja sisällölliset haasteet, huoli digitaalisen palvelun käytäntöön soveltamisesta, varovaisen myönteinen suhtautuminen digitaaliseen palveluun, sekä digitaalisen palvelun myönteinen käyttäjäkokemus.
Suhteessa tutkimushypoteesiin tulokset olivat suuntaa antavia. Tutkimushypoteesini ei ottanut huomioon käyttäjien huolta digitaalisen palvelun mahdollisesta ulossulkevasta vaikutuksesta, eikä myöskään teknisiä tai sisällöllisiä haasteita, joita käyttäjät kohtasivat. Aineistonanalyysin perusteella käyttäjän ensikokemus digitaalisesta palvelusta työllisyyttä edistävänä alustana on myönteinen. Digitaalisen palvelun tarjoamat hyödyt tunnistettiin, sekä niille nähtiin olevan tarvetta. Käyttäjäkokemukseen sisältyi myös haasteita, mutta nämä haasteet eivät realisoituneet kielteiseksi käyttäjäkokemukseksi. Käyttäjäkokemusta tutkimalla digitaalisten palvelujen käytäntöön soveltaminen kyetään suorittamaan tarkoituksenmukaisesti. Digitaaliset palvelut soveltuvat hyvin työllisyyttä edistäviksi alustoiksi ja niille on tarvetta.
Aiempaa tutkimusta digitaalisista palveluista työllisyyttä edistävänä alustana ei ollut löydettävissä. Tutkielman teoriaosuudessa olen perehtynyt tutkimuksiin, joissa on tutkittu digitaalisia ja sähköisiä palveluja julkishallinnossa sekä työelämässä. Aiempaan tutkimukseen pohjaten muodostin tutkimushypoteesin, jonka mukaan palvelun käyttäjän ensikokemuksen perusteella digitaalinen palvelu toimii työllisyyttä edistävänä alustana hyvin.
Analysoitavan aineiston olen kerännyt kyselylomakkeella. Aineisto on kerätty henkilöiltä, jotka ovat osallistuneet INKA Satakunta -hankkeeseen. INKA Satakunta -hanke pilotoi uusia käytänteitä digitaalisten palvelujen avulla, joilla pyritään ratkomaan kohtaanto-ongelmaa. Kyselylomake sisälsi avoimia kysymyksiä, likert-asteikollisia mittareita sekä vastaajien taustatietojen kartoitusta. Vastauksia kyselylomakkeeseen saatiin kaksitoista, täten tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä perusjoukkoon.
Tutkielma on monimenetelmätutkimus, jossa käytän kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä. Analysoin kyselylomakkeen avovastauksia teemoittelun menetelmällä, joka on sisällönanalyysin perusmenetelmä. Näiden havaintojen tueksi toin aineistosta kvantitatiivisia jakaumia, jotka syvensivät ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä. Teemoittelun avulla aineistosta oli löydettävissä neljä teemaa, käyttäjäkokemuksen tekniset ja sisällölliset haasteet, huoli digitaalisen palvelun käytäntöön soveltamisesta, varovaisen myönteinen suhtautuminen digitaaliseen palveluun, sekä digitaalisen palvelun myönteinen käyttäjäkokemus.
Suhteessa tutkimushypoteesiin tulokset olivat suuntaa antavia. Tutkimushypoteesini ei ottanut huomioon käyttäjien huolta digitaalisen palvelun mahdollisesta ulossulkevasta vaikutuksesta, eikä myöskään teknisiä tai sisällöllisiä haasteita, joita käyttäjät kohtasivat. Aineistonanalyysin perusteella käyttäjän ensikokemus digitaalisesta palvelusta työllisyyttä edistävänä alustana on myönteinen. Digitaalisen palvelun tarjoamat hyödyt tunnistettiin, sekä niille nähtiin olevan tarvetta. Käyttäjäkokemukseen sisältyi myös haasteita, mutta nämä haasteet eivät realisoituneet kielteiseksi käyttäjäkokemukseksi. Käyttäjäkokemusta tutkimalla digitaalisten palvelujen käytäntöön soveltaminen kyetään suorittamaan tarkoituksenmukaisesti. Digitaaliset palvelut soveltuvat hyvin työllisyyttä edistäviksi alustoiksi ja niille on tarvetta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [7045]