4- ja 5-vuotiaiden suomalais-ranskalaisten lasten sanaston monipuolisuus
Johansson, Sofia (2020)
Johansson, Sofia
2020
Varhaiskasvatus, kasvatustieteen maisterin tutkinto - Early Childhood Education, Master of Arts (education)
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-03-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202002172158
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202002172158
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko kaksikielisten lasten eri kielten sanastojen monipuolisuudessa eroavaisuuksia. Tätä lähden tutkimaan vertailemalla substantiivien ja verbien sanemääriä eri kielillä, selvittämällä sanastojen toisteisuutta sekä tutkimalla sanatoisteisuuden ja aineistossa kerran esiintyvien sanojen välistä riippuvuutta. Lisäksi haluan selvittää, onko sukupuolten välillä eroavaisuuksia sanaston monipuolisuutta tarkastellessa. Tutkimuskysymyksiä syntyi kaksi. Eroaako kaksikielisten lasten eri kielten sanastojen monipuolisuus toisistaan, ja löytyykö sukupuolten väliltä eroavaisuuksia sanastojen monipuolisuuden osalta? Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen vastaan kolmella alakysymyksellä. Eroavatko lasten erikieliset tarinat sanemääriltään toisistaan, onko sanasto toisteisempaa toisella kielellä kuin toisella, ja onko sanojen toisteisuuden ja aineistossa kerran esiintyvien sanojen välillä yhteys? Tavoitteena on saada lisää tietoa kaksikielisten lasten sanaston monipuolisuudesta narratiivisella tutkimusmenetelmällä. On tärkeää saada tietoa kaksikielisten lasten sanaston monipuolisuudesta, sillä kaksi- ja monikielisten perheiden määrä on Suomessa koko ajan lisääntymässä.
Tutkimus on monimenetelmällinen tutkimus, sillä aineisto kerättiin laadullisin menetelmin, mutta analysoitiin määrällisesti. Aineisto kerättiin sadutusmenetelmällä kevään ja syksyn aikana 2019. Tutkimushenkilöitä oli kahdeksan. Kahdeksan neljä-viisivuotiasta suomalaisranskalaista lasta, joiden toisen vanhemman äidinkieli on suomi ja toisen ranska. Tutkimushenkilöiden valinnan kriteerinä oli myös se, että lapsi asuu Suomessa ja käy ranskankielistä päiväkotia. Aineiston analyysissä käytettiin TTR-arvoa ja hapax legomenon -lekseemejä. Tämän lisäksi TTR-arvojen ja HL-lekseemien välille laskettiin korrelaatio, jotta voidaan nähdä, onko sanojen toisteisuuden ja aineistossa kerran esiintyvien sanojen välillä yhteys.
Tutkimustuloksissa ilmeni, että suomen kielen sanasto on lapsilla monipuolisempaa kuin ranskan kielen sanasto. Sukupuolten välillä ei ilmennyt huomattavia eroavaisuuksia sanastojen monipuolisuuden osalta. Eri mittareilla saatujen tulosten välillä todettiin positiivinen korrelaatio molemmilla kielillä. Tämä tutkimus on kuvaileva tutkimus, joten tutkimustuloksia ei ole tarkoitus yleistää.
Tutkimus on monimenetelmällinen tutkimus, sillä aineisto kerättiin laadullisin menetelmin, mutta analysoitiin määrällisesti. Aineisto kerättiin sadutusmenetelmällä kevään ja syksyn aikana 2019. Tutkimushenkilöitä oli kahdeksan. Kahdeksan neljä-viisivuotiasta suomalaisranskalaista lasta, joiden toisen vanhemman äidinkieli on suomi ja toisen ranska. Tutkimushenkilöiden valinnan kriteerinä oli myös se, että lapsi asuu Suomessa ja käy ranskankielistä päiväkotia. Aineiston analyysissä käytettiin TTR-arvoa ja hapax legomenon -lekseemejä. Tämän lisäksi TTR-arvojen ja HL-lekseemien välille laskettiin korrelaatio, jotta voidaan nähdä, onko sanojen toisteisuuden ja aineistossa kerran esiintyvien sanojen välillä yhteys.
Tutkimustuloksissa ilmeni, että suomen kielen sanasto on lapsilla monipuolisempaa kuin ranskan kielen sanasto. Sukupuolten välillä ei ilmennyt huomattavia eroavaisuuksia sanastojen monipuolisuuden osalta. Eri mittareilla saatujen tulosten välillä todettiin positiivinen korrelaatio molemmilla kielillä. Tämä tutkimus on kuvaileva tutkimus, joten tutkimustuloksia ei ole tarkoitus yleistää.