Sosiaalisten robottien hyödyntäminen autismikirjon diagnoosin saaneiden lasten ja nuorten erityisliikunnan ohjauksessa
Kakko, Eija (2019)
Kakko, Eija
2019
Tietojenkäsittelytieteiden tutkinto-ohjelma
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907162614
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907162614
Tiivistelmä
Nykyaikaisia sosiaalisia robotteja voidaan hyödyntää monimuotoisissa vuorovaikutuksellisissa tilanteissa. Niillä on sellaisia ominaisuuksia, joiden voidaan katsoa olevan lupaavia mitä tulee autististen henkilöiden kuntoutukseen. Esimerkiksi niiden mahdollisuus selkeään ja yhteneväiseen viestintään voi olla etu sellaisten ihmisten parissa, joilla on haasteita päivittäisessä sosiaalisessa kanssakäymisessä neurotyypillisten ihmisten kanssa.
Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään kuinka sosiaalisia robotteja voidaan hyödyntää autismikirjon diagnoosin saaneiden lasten ja nuorten erityisliikunnan ohjauksessa. Tutkielmaan kuuluu Pitkäniemen sairaalassa toteutettu empiirisen tutkimuksen osio, jossa sosiaalinen robotti Nao integroitiin osaksi neljän autistisen nuoren muodostamaa liikunnanohjausryhmää. Robotilliset tutkimuskerrat toteutettiin neljänä peräkkäisenä tiistaina aikavälillä 26.2.-19.3.2019. Yksittäisen tutkimuskerran kesto oli keskimäärin puoli tuntia. Tutkimus toteutettiin monimenetelmäisellä tutkimusotteella, jossa dataa kerättiin observoimisen, asiakkaille ja hoitajille suunnattujen kyselyiden sekä henkilökunnan kanssa käytyjen haastatteluiden kautta.
Tutkimuksessa kerättiin ensisijaisesti tietoa asiakkaiden reaktioista sosiaaliseen robottiin sekä liikunnanohjaukseen robotin vetämänä. Osallistuneissa asiakkaissa havaittiin sekä kasvaneen motivoituneisuuden että paikoittaisen ahdistuneisuuden merkkejä. Yhdessä asiakkaista havaittiin myös sellaista käyttäytymistä, jonka voidaan nähdä tukevan oletusta siitä, että sosiaaliset robotit voisivat menestyksekkäästi toimia välikätenä hoitajan ja autistisen asiakkaan välillä.
Toteutetun tutkimuksen perusteella voidaan katsoa, että sosiaalisella robotilla Naolla on hyvä potentiaali toimia ohjaajan tukena autististen lasten ja nuorten erityisliikunnan ohjauksessa. Havainnoitujen reaktioiden osalta robotin ääni näyttäytyi eniten positiivista reaktioita aiheuttaneena ominaisuutena. Hyvästä vastaanotosta huolimatta tutkimuksessa nousi esille tarve sellaista pidempikestoista tutkimusta kohtaan, jossa tutkimusryhmä muodostettaisiin enemmän vahvuuksiltaan ja haasteiltaan samankaltaisista asiakkaista. Tulevissa tutkimuksissa tulisi myös taata jokaiselle osallistujalle mahdollisuus tutustua robottiin ennen varsinaisen kuntoutustoiminnan aloittamista.
Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään kuinka sosiaalisia robotteja voidaan hyödyntää autismikirjon diagnoosin saaneiden lasten ja nuorten erityisliikunnan ohjauksessa. Tutkielmaan kuuluu Pitkäniemen sairaalassa toteutettu empiirisen tutkimuksen osio, jossa sosiaalinen robotti Nao integroitiin osaksi neljän autistisen nuoren muodostamaa liikunnanohjausryhmää. Robotilliset tutkimuskerrat toteutettiin neljänä peräkkäisenä tiistaina aikavälillä 26.2.-19.3.2019. Yksittäisen tutkimuskerran kesto oli keskimäärin puoli tuntia. Tutkimus toteutettiin monimenetelmäisellä tutkimusotteella, jossa dataa kerättiin observoimisen, asiakkaille ja hoitajille suunnattujen kyselyiden sekä henkilökunnan kanssa käytyjen haastatteluiden kautta.
Tutkimuksessa kerättiin ensisijaisesti tietoa asiakkaiden reaktioista sosiaaliseen robottiin sekä liikunnanohjaukseen robotin vetämänä. Osallistuneissa asiakkaissa havaittiin sekä kasvaneen motivoituneisuuden että paikoittaisen ahdistuneisuuden merkkejä. Yhdessä asiakkaista havaittiin myös sellaista käyttäytymistä, jonka voidaan nähdä tukevan oletusta siitä, että sosiaaliset robotit voisivat menestyksekkäästi toimia välikätenä hoitajan ja autistisen asiakkaan välillä.
Toteutetun tutkimuksen perusteella voidaan katsoa, että sosiaalisella robotilla Naolla on hyvä potentiaali toimia ohjaajan tukena autististen lasten ja nuorten erityisliikunnan ohjauksessa. Havainnoitujen reaktioiden osalta robotin ääni näyttäytyi eniten positiivista reaktioita aiheuttaneena ominaisuutena. Hyvästä vastaanotosta huolimatta tutkimuksessa nousi esille tarve sellaista pidempikestoista tutkimusta kohtaan, jossa tutkimusryhmä muodostettaisiin enemmän vahvuuksiltaan ja haasteiltaan samankaltaisista asiakkaista. Tulevissa tutkimuksissa tulisi myös taata jokaiselle osallistujalle mahdollisuus tutustua robottiin ennen varsinaisen kuntoutustoiminnan aloittamista.