Jälkijännitetyt pihakansirakenteet
Rajamäki, Julius (2019)
Rajamäki, Julius
2019
Rakennustekniikka
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-06-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201905211691
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201905211691
Tiivistelmä
Työssä selvitettiin jälkijännitettyjen pihakansirakenteiden rakennesuunnittelussa huomioitavia asioita. Alan kirjallisuuden, aikaisempien tutkimusten ja haastatteluiden perusteella esitetään laajasti ja monipuolisesti näkemyksiä jälkijännitettyjen pihakansien suunnitteluun. Työssä esitellään pihakansirakenteiden tyypillisiä rakennejärjestelmiä, kuormituksia, rakenteiden yleisiä dimensioita ja jännevälejä, sekä vedenpoistoon ja vedeneristykseen liittyviä asioita.
Päärakennesuunnittelija vastaa pihakannen rakennesuunnittelun kokonaisuudesta. Jälkijännitettyjen rakenteiden suunnittelu voi kuulua päärakennesuunnittelijalle tai eri toimijalle. Jälkimmäisessä tapauksessa punos- ja päärakennesuunnittelijan välisen rajapinnan tulisi toimia asianmukaisesti. Pihakannen suunnittelu on vaativa ja tärkeä osa kokonaisuutta.
Pihakansien pinta-alat ovat yleensä suuria ja niiden muodonmuutosten hallinta on tärkeää. Jälkijännitetyssä betonirakenteessa tapahtuu muodonmuutoksia jännevoimasta, kutistumasta, virumasta sekä lämpötilan vaihteluista aiheutuen. Etenkin lämpötilan vaihteluista kylmillä rakenteilla aiheutuu merkittäviä muodonmuutoksia. Liikuntasaumojen ja pystyrakenteiden irrotussuunnittelu ovat oleellisia. Toisaalta kun rakenteen tason suuntainen siirtymä sallitaan, tulee huomioida rakennuksen kokonaisstabiliteetti ja vedeneristeen muodonmuutokset.
Pihakansien vedenpitävyys on tärkeää. Kannen läpi suotautuva alkalinen vesi voi vaurioittaa autojen maalipintaa ja laseja. Vedeneriste tulisi suunnitella kaukaloperiaatteen mukaisesti. Pintarakenteellisen pihakannen vedenpoiston tulee toimia sekä pintarakennetta pitkin, että vedeneristekerroksessa. Kallistuksien, salaojakerroksien ja sadevesikaivojen toiminta tulee olla luotettavaa ja etenkin kaivojen ja viemäreiden säännöllinen puhdistus pitää vedenpoistojärjestelmän toimivana. Vedet tulee kallistuksin ohjata poispäin pihakannen epäjatkuvuuskohdista, kuten liikuntasaumoista, läpivienneistä ja rakennuksen reunoilta ja vedeneristeen pitää pystyä venymään liikuntasaumoissa. Pihakannen voi suunnitella myös vedeneristämättömänä, jolloin pakkomuodonmuutoksien huomiointi on erityisen tärkeää. Vedeneristämätön pihakansi vedeneristetään kuitenkin aina liittymistä.
Päärakennesuunnittelija vastaa pihakannen rakennesuunnittelun kokonaisuudesta. Jälkijännitettyjen rakenteiden suunnittelu voi kuulua päärakennesuunnittelijalle tai eri toimijalle. Jälkimmäisessä tapauksessa punos- ja päärakennesuunnittelijan välisen rajapinnan tulisi toimia asianmukaisesti. Pihakannen suunnittelu on vaativa ja tärkeä osa kokonaisuutta.
Pihakansien pinta-alat ovat yleensä suuria ja niiden muodonmuutosten hallinta on tärkeää. Jälkijännitetyssä betonirakenteessa tapahtuu muodonmuutoksia jännevoimasta, kutistumasta, virumasta sekä lämpötilan vaihteluista aiheutuen. Etenkin lämpötilan vaihteluista kylmillä rakenteilla aiheutuu merkittäviä muodonmuutoksia. Liikuntasaumojen ja pystyrakenteiden irrotussuunnittelu ovat oleellisia. Toisaalta kun rakenteen tason suuntainen siirtymä sallitaan, tulee huomioida rakennuksen kokonaisstabiliteetti ja vedeneristeen muodonmuutokset.
Pihakansien vedenpitävyys on tärkeää. Kannen läpi suotautuva alkalinen vesi voi vaurioittaa autojen maalipintaa ja laseja. Vedeneriste tulisi suunnitella kaukaloperiaatteen mukaisesti. Pintarakenteellisen pihakannen vedenpoiston tulee toimia sekä pintarakennetta pitkin, että vedeneristekerroksessa. Kallistuksien, salaojakerroksien ja sadevesikaivojen toiminta tulee olla luotettavaa ja etenkin kaivojen ja viemäreiden säännöllinen puhdistus pitää vedenpoistojärjestelmän toimivana. Vedet tulee kallistuksin ohjata poispäin pihakannen epäjatkuvuuskohdista, kuten liikuntasaumoista, läpivienneistä ja rakennuksen reunoilta ja vedeneristeen pitää pystyä venymään liikuntasaumoissa. Pihakannen voi suunnitella myös vedeneristämättömänä, jolloin pakkomuodonmuutoksien huomiointi on erityisen tärkeää. Vedeneristämätön pihakansi vedeneristetään kuitenkin aina liittymistä.