Materiaalitehokas talonrakentamisprosessi
Mäkelä, Hannes (2013)
Mäkelä, Hannes
2013
Rakennustekniikan koulutusohjelma
Tuotantotalouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-04-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201304121113
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201304121113
Tiivistelmä
Luonnonvarat, ympäristövaikutukset sekä taloudelliset ja poliittiset syyt ovat kehittäneet kannustavia tekijöitä materiaalitehokkuuden parantamiseksi. Materiaalitehokkuutta parantamalla voidaan saavuttaa lisäarvoa, parantaa kilpailukykyä ja lisätä tuottoa. Yhteiskunnan vaatimusten ja lupaehtojen täyttäminen edellyttää myös tehostamistoimia.
Materiaalitehokkuuden perusideana on tuottaa mahdollisimman suuri hyöty käytettyyn materiaalipanokseen verrattuna. Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää parannuskeinoja materiaalitehokkuuteen talonrakentamisprosessissa. Case-yrityksellä oli selkeä tarve materiaalitehokkuuden parantamiseksi ja siten löytää selkeitä kustannussäästöjä.
Tutkimustyö tehtiin kirjallisuusselvityksen, havainnoinnin, haastattelujen ja tilastollisen menetelmän avulla. Kirjallisuudesta selvitettiin materiaalitehokkuuden parantamisen mahdollisuuksia sekä lainsäädännön ja määräysten vaatimuksia. Haastatteluin ja havainnoinnilla selvitettiin case-yrityksen nykytilaa, kehittämiskohteita ja -mahdollisuuksia. Tutkimuksen tärkeimpiin tuloksiin lukeutuu case-yrityksen ominaisjätemäärän selvittäminen yrityksen tämän hetkisessä tilanteessa. Ominaisjätemäärien perusteella yritys voi asettaa työmailleen jätemäärän vähentämistavoitteet. Tutkimuksessa selvitettiin myös kustannussäästömahdollisuuksia, jos lajittelun määrää kasvatetaan työmaalla. Syntyvän jätteen lajittelua lisäämällä on mahdollista alentaa jätehuoltokustannuksia, koska yhteiskunnan ohjauksella on rakennussekajätteen toimittaminen kaatopaikalle tehty kustannuksiltaan korkeaksi.
Materiaalitehokkuusasioihin paneutumisella pystytään vaikuttamaan useisiin rakentamisen osa-alueisiin, kuten hävikkiin, materiaaleihin, jätteisiin, yhteistyöhön, varastointiin sekä hyötykäyttöön ja kierrätykseen. Tutkimuksen tulokseksi saatiin toimenpiteitä, joita toteuttamalla voidaan saavuttaa kustannussäästöjä.
Materiaalitehokkuuden parantamiskeinot ovat tutkimuksessa jaettu kolmeen kategoriaan suunnittelu-, hankinta- ja tuotantovaiheeseen. Suunnitteluvaiheessa tärkeimmässä roolissa ovat rakenteellinen ja tekninen toiminta, jotta saavutetaan rakennukselle suunniteltu elinkaari. Suunnitteluvaiheessa tulee huomioida myös tuotantovaiheen rakennettavuus. Hankinnat on tehtävä yhteistyössä laskenta- ja työmaaorganisaatioiden kanssa. Hankinnat on suunniteltava, ajoitettava ja toimitettava huolellisesti, jotta työmaalla voidaan keskittyä rakentamiseen. Tuotantovaiheessa on huolehdittava hankkeen organisoinnista, jotta suunniteltu rakennus valmistuu vastuiden ja velvoitteiden mukaisesti. Työmaalla tuotannon suunnittelu on tehtävä tarkasti ja materiaalivirrat on kartoitettava huolellisesti.
Materiaalitehokkuuden perusideana on tuottaa mahdollisimman suuri hyöty käytettyyn materiaalipanokseen verrattuna. Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää parannuskeinoja materiaalitehokkuuteen talonrakentamisprosessissa. Case-yrityksellä oli selkeä tarve materiaalitehokkuuden parantamiseksi ja siten löytää selkeitä kustannussäästöjä.
Tutkimustyö tehtiin kirjallisuusselvityksen, havainnoinnin, haastattelujen ja tilastollisen menetelmän avulla. Kirjallisuudesta selvitettiin materiaalitehokkuuden parantamisen mahdollisuuksia sekä lainsäädännön ja määräysten vaatimuksia. Haastatteluin ja havainnoinnilla selvitettiin case-yrityksen nykytilaa, kehittämiskohteita ja -mahdollisuuksia. Tutkimuksen tärkeimpiin tuloksiin lukeutuu case-yrityksen ominaisjätemäärän selvittäminen yrityksen tämän hetkisessä tilanteessa. Ominaisjätemäärien perusteella yritys voi asettaa työmailleen jätemäärän vähentämistavoitteet. Tutkimuksessa selvitettiin myös kustannussäästömahdollisuuksia, jos lajittelun määrää kasvatetaan työmaalla. Syntyvän jätteen lajittelua lisäämällä on mahdollista alentaa jätehuoltokustannuksia, koska yhteiskunnan ohjauksella on rakennussekajätteen toimittaminen kaatopaikalle tehty kustannuksiltaan korkeaksi.
Materiaalitehokkuusasioihin paneutumisella pystytään vaikuttamaan useisiin rakentamisen osa-alueisiin, kuten hävikkiin, materiaaleihin, jätteisiin, yhteistyöhön, varastointiin sekä hyötykäyttöön ja kierrätykseen. Tutkimuksen tulokseksi saatiin toimenpiteitä, joita toteuttamalla voidaan saavuttaa kustannussäästöjä.
Materiaalitehokkuuden parantamiskeinot ovat tutkimuksessa jaettu kolmeen kategoriaan suunnittelu-, hankinta- ja tuotantovaiheeseen. Suunnitteluvaiheessa tärkeimmässä roolissa ovat rakenteellinen ja tekninen toiminta, jotta saavutetaan rakennukselle suunniteltu elinkaari. Suunnitteluvaiheessa tulee huomioida myös tuotantovaiheen rakennettavuus. Hankinnat on tehtävä yhteistyössä laskenta- ja työmaaorganisaatioiden kanssa. Hankinnat on suunniteltava, ajoitettava ja toimitettava huolellisesti, jotta työmaalla voidaan keskittyä rakentamiseen. Tuotantovaiheessa on huolehdittava hankkeen organisoinnista, jotta suunniteltu rakennus valmistuu vastuiden ja velvoitteiden mukaisesti. Työmaalla tuotannon suunnittelu on tehtävä tarkasti ja materiaalivirrat on kartoitettava huolellisesti.