Vesihuoltolaitoksen varautumissuunnitelman laatiminen
Saarinen, Sampo (2012)
Saarinen, Sampo
2012
Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelma
Luonnontieteiden ja ympäristötekniikan tiedekunta - Faculty of Science and Environmental Engineering
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201206191229
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201206191229
Tiivistelmä
Vesihuoltopalveluiden toiminnan suunnittelua edellytetään lainsäädännössä vesihuolto-, terveydensuojelu-, valmius- ja pelastuslaeissa. Vesihuoltolaitoksen kannalta varautumista koskevat säädökset ovat yleisluontoisia eivätkä viittaa yksiselitteisesti oman valmiusjärjestelmän luomiseen. Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2004 asettama erityistilannetyöryhmä lanseerasi käyttöön niin kutsutun varautumissuunnitelman, jolla vesihuoltolaitos voisi täyttää osaltaan pelastus-, valmius- ja terveydensuojelulakien suunnitteluvelvoitteet ja varautua sekä normaaliolojen että poikkeusolojen erityistilanteisiin ja ehdotti vesihuoltolaitoksia koskevan varautumissuunnitteluvelvoitteen lisäämistä vesihuoltolakiin. Vuonna 2008 asetettu vesihuoltolain tarkastamistyöryhmä esitti erityistilannetyöryhmän ehdotuksen pohjalta varautumissuunnitteluvelvoitteen säätämistä vesihuoltolakiin. Työn tavoitteena on selvittää, millainen työkalu Maa- ja metsätalousministeriön lanseeraama vesihuoltolaitoksen varautumissuunnitelma olisi vesihuollon erityistilanteiden varautumisen suunnittelussa ja miten se käytännössä laadittaisiin.
Työn yleisosuudessa käsitellään vesihuollon erityistilanteisiin varautumisen suunnittelua eri toimijoiden ja eri suunnittelujärjestelmien kautta. Vesihuoltolaitoksen lisäksi vesihuollon varautumiseen liittyviä suunnitteluvelvoitteita on mm. kunnan terveydensuojeluviranomaisella, pelastusviranomaisella sekä kunnan eri toimijoilla. Varautumisnäkökulma ja/tai riskien tarkastelu sisällytetään nykyään lukuisiin suunnittelujärjestelmiin, mikä saattaa aiheuttaa päällekkäisyyttä ja ristiriitoja.
Työn suunnitelmaosassa luodaan varautumissuunnitelmapohja pienelle tai keskisuurelle vesihuoltolaitokselle ja kuvataan laatimisprosessi konsulttityönä. Suunnitelmapohjaa kehitettiin VVVasun mukaisesta valmiussuunnitelmapohjasta. Pohjaa pyrittiin muokkaamaan nykyistä käytännönläheisemmäksi ja käyttökelpoisemmaksi. Suunnitelman laatimisen tärkeimpinä vaiheina voidaan pitää uhkatekijöiden kartoitusta ja riskien arviointia sekä sidosryhmäkokousta viranomaisten kanssa.
Työ osoittaa, että vesihuoltolaitoksen varautumissuunnitelmasta voidaan luoda käytännöllinen suunnittelutyökalu pienille ja keskisuurille vesihuoltolaitoksille. Suunnitelma sopii laadittavaksi myös ulkopuolisen konsultin toimesta, mutta vesihuoltolaitoksen henkilökunnan ja konsultin välillä tulee olla keskinäinen luottamus.
Työn yleisosuudessa käsitellään vesihuollon erityistilanteisiin varautumisen suunnittelua eri toimijoiden ja eri suunnittelujärjestelmien kautta. Vesihuoltolaitoksen lisäksi vesihuollon varautumiseen liittyviä suunnitteluvelvoitteita on mm. kunnan terveydensuojeluviranomaisella, pelastusviranomaisella sekä kunnan eri toimijoilla. Varautumisnäkökulma ja/tai riskien tarkastelu sisällytetään nykyään lukuisiin suunnittelujärjestelmiin, mikä saattaa aiheuttaa päällekkäisyyttä ja ristiriitoja.
Työn suunnitelmaosassa luodaan varautumissuunnitelmapohja pienelle tai keskisuurelle vesihuoltolaitokselle ja kuvataan laatimisprosessi konsulttityönä. Suunnitelmapohjaa kehitettiin VVVasun mukaisesta valmiussuunnitelmapohjasta. Pohjaa pyrittiin muokkaamaan nykyistä käytännönläheisemmäksi ja käyttökelpoisemmaksi. Suunnitelman laatimisen tärkeimpinä vaiheina voidaan pitää uhkatekijöiden kartoitusta ja riskien arviointia sekä sidosryhmäkokousta viranomaisten kanssa.
Työ osoittaa, että vesihuoltolaitoksen varautumissuunnitelmasta voidaan luoda käytännöllinen suunnittelutyökalu pienille ja keskisuurille vesihuoltolaitoksille. Suunnitelma sopii laadittavaksi myös ulkopuolisen konsultin toimesta, mutta vesihuoltolaitoksen henkilökunnan ja konsultin välillä tulee olla keskinäinen luottamus.