Pyhäjoen pappilan kulttuuriarvon säilyttäminen
Ala-Mattila, Kiia (2023)
Ala-Mattila, Kiia
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304044721
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304044721
Tiivistelmä
Pyhäjoella sijaitsee 1800-luvun puolessa välissä rakennettu pappila. Kyseinen pappila on siitä harvinainen, koska vain 6 %:ssa koko Suomen pappiloista on säilynyt useampi kuin viisi ulkorakennusta. Pyhäjoen pappilassa ulkorakennuksia on säilynyt kuusi; renkitupa, sauna, maakellari, puoji, isopuoji ja navetta.
Työn keskiössä oli suunnitella peruskorjaus niin, että rakennus voisi palvella kokous- ja juhlatilana, sillä tiloiltaan pappila olisi ollut erittäin suuri pinta-alallisesti asuinkäyttöön. Pappilan jakaminen useampaan asuntoon tuntui sopimattomalta, sillä se olisi rikkonut pappilan yhtenä kokonaisena rakennuksena. Muuntaminen kokous- ja juhlatiloiksi tuntui luontevalta, sillä se nojaisi pappilan yhteisöllisiin arvoihin. Pappilat tunnettiin pitäjän kokoontumispaikkoina.
Esitetyssä luonnoksessa pappilan päärakennus onnistutaan mitoittamaan palvelemaan yhtäaikaisesti 120 henkilöä kahteen 60 henkilön saliin. Tilaohjelmassa otettiin myös huomioon pappilan ulkosauna sekä maakellari. Jotta korjaus olisi pitkäkestoinen ratkaisu, 1970-luvulla rakennettu tiilirakenteinen arkistosiipi korvattiin puurakenteisella uudella lisäsiivellä, sillä kuntotutkimuksissa on käynyt ilmi, että rakenne ei ole ollut rakenneteknisesti toimiva. Luonnoksessa on kuitenkin pyritty pitämään Pyhäjoen pappilan poikkeuksellisen arkistosiiven tuntomerkkejä uudessa osassa.
Pyhäjoki on pieni kunta, jonne pitäisi saada ulkopaikkakuntalaisia houkuteltua pitämään juhlia ja kokouksia, jotta pappila palvelukeittiöllä varustettuna juhlatilana voisi olla kannattava. Palvelukeittiön olemassaolo varmistaisi myös mahdollisuuden ravintolatoiminnalle tiloissa.
Työn keskiössä oli suunnitella peruskorjaus niin, että rakennus voisi palvella kokous- ja juhlatilana, sillä tiloiltaan pappila olisi ollut erittäin suuri pinta-alallisesti asuinkäyttöön. Pappilan jakaminen useampaan asuntoon tuntui sopimattomalta, sillä se olisi rikkonut pappilan yhtenä kokonaisena rakennuksena. Muuntaminen kokous- ja juhlatiloiksi tuntui luontevalta, sillä se nojaisi pappilan yhteisöllisiin arvoihin. Pappilat tunnettiin pitäjän kokoontumispaikkoina.
Esitetyssä luonnoksessa pappilan päärakennus onnistutaan mitoittamaan palvelemaan yhtäaikaisesti 120 henkilöä kahteen 60 henkilön saliin. Tilaohjelmassa otettiin myös huomioon pappilan ulkosauna sekä maakellari. Jotta korjaus olisi pitkäkestoinen ratkaisu, 1970-luvulla rakennettu tiilirakenteinen arkistosiipi korvattiin puurakenteisella uudella lisäsiivellä, sillä kuntotutkimuksissa on käynyt ilmi, että rakenne ei ole ollut rakenneteknisesti toimiva. Luonnoksessa on kuitenkin pyritty pitämään Pyhäjoen pappilan poikkeuksellisen arkistosiiven tuntomerkkejä uudessa osassa.
Pyhäjoki on pieni kunta, jonne pitäisi saada ulkopaikkakuntalaisia houkuteltua pitämään juhlia ja kokouksia, jotta pappila palvelukeittiöllä varustettuna juhlatilana voisi olla kannattava. Palvelukeittiön olemassaolo varmistaisi myös mahdollisuuden ravintolatoiminnalle tiloissa.