Yhdenmukainen osaamisen kartoittaminen : sairaanhoitajien näkemyksiä osaamisen tunnistamisesta ja hyödyntämisestä avovastaanotolla
Repo, Iiris; Myöhänen, Taija (2023)
Repo, Iiris
Myöhänen, Taija
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302182537
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302182537
Tiivistelmä
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymästä on puuttunut yhdenmukainen osaamiskartoituksen malli. Työntekijöiden osaamista ei ole kartoitettu laajasti, vaan työtä tehdään, kuten aina ennenkin on ollut tapana. Osaamista ei hyödynnetä laajasti, vaan sitä pidetään korkeintaan yksiköiden sisäisenä voimavarana. On myös yksiköitä, joissa osaaminen rajoittuu yksittäisen työntekijän yksilölliseen tehtävään, eikä sitä jaeta riittävästi edes yksikön sisällä. Työntekijöiden poistuessa yksiköstä myös osaaminen siirtyy käytöstä pois. Tarve osaamisen kartoittamiselle on ajankohtainen ja tärkeä, jotta tulevaisuuden haasteisiin kyetään varautumaan ajoissa ja ennakoimaan mahdollisia osaamisen vajeita ja osaamisriskejä. Lisäksi osaavan työvoiman saatavuudessa on haasteita. Osaamisen kartoittaminen ja sitä kautta sen kehittäminen voidaan hyödyntää niin veto- kuin pitovoimatekijänäkin.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata sairaanhoitajien näkemyksiä osaamisen tunnistamisesta ja hyödyntämisestä avovastaanotolla. Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia käytännöllinen ja monipuolinen osaamisen kartoittamisen lomake, joka tasalaatuistaa ja yhdenmukaistaa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän, ja myöhemmin koko Pohjois-Savon hyvinvointialueen, osaamisen kartoitusta. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän edustajan mukaan tarkoituksen toteuduttua myös tavoite saavutettiin.
Tämä opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistyö. Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena ja kehittämismenetelmäksi valikoitui tutkimuksellinen kehittäminen. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastattelun tuloksia analysoitiin induktiivisen sisällön analyysin keinoin. Kohderyhmänä oli Iisalmen avovastaanottopalvelujen sairaanhoitajat ja esihenkilö. Haastatteluiden jälkeen kokoonnuttiin yksilötyöpajatoimintojen muodossa, joissa ajatuksena oli yhdessä kehittää osaamisen kartoittamisen lomake. Lomake voidaan myöhemmin ottaa pilotoitavaksi siinä mallissa, kuin se opinnäytetyön valistumisen jälkeen on.
Tutkimuksessa ilmeni, ettei osaamista ollut kartoitettu systemaattisesti. Kokonaisvaltainen osaaminen ei ollut tiedossa, jolloin sitä ei voitu hyödyntää laajasti. Ammattiosaamisen koettiin olevan vahvaa ja sitä olisi haluttu kohdentaa yksilöllisesti ja mielenkiinnon sekä erikoistumisopintojen mukaan. Erityisosaamisen ja lisäkouluttautumisen palkitsemisjärjestelmää ei ollut käytössä.
Osaamisen kartoittamista ja sen kohdentamista asiakkaiden ja potilaiden tarpeiden mukaisesti voidaan hyödyntää laajasti. Lomakkeella voidaan vaikuttaa organisaation veto- ja pitovoimaan. Työntekijöiden mielikuvaan työnantajasta voidaan vaikuttaa tukemalla urakehitystoiveita sekä osaamisen kehittämistä.
Osaamisen kartoittamisen jatkotutkimusaiheita ovat eri yksiköiden perusosaamistason kartoittaminen, asiakasprofiilien tarkastelu ja palvelutarpeiden kartoittaminen sekä näiden pilotointi hyvinvointialueelle.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata sairaanhoitajien näkemyksiä osaamisen tunnistamisesta ja hyödyntämisestä avovastaanotolla. Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia käytännöllinen ja monipuolinen osaamisen kartoittamisen lomake, joka tasalaatuistaa ja yhdenmukaistaa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän, ja myöhemmin koko Pohjois-Savon hyvinvointialueen, osaamisen kartoitusta. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän edustajan mukaan tarkoituksen toteuduttua myös tavoite saavutettiin.
Tämä opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistyö. Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena ja kehittämismenetelmäksi valikoitui tutkimuksellinen kehittäminen. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastattelun tuloksia analysoitiin induktiivisen sisällön analyysin keinoin. Kohderyhmänä oli Iisalmen avovastaanottopalvelujen sairaanhoitajat ja esihenkilö. Haastatteluiden jälkeen kokoonnuttiin yksilötyöpajatoimintojen muodossa, joissa ajatuksena oli yhdessä kehittää osaamisen kartoittamisen lomake. Lomake voidaan myöhemmin ottaa pilotoitavaksi siinä mallissa, kuin se opinnäytetyön valistumisen jälkeen on.
Tutkimuksessa ilmeni, ettei osaamista ollut kartoitettu systemaattisesti. Kokonaisvaltainen osaaminen ei ollut tiedossa, jolloin sitä ei voitu hyödyntää laajasti. Ammattiosaamisen koettiin olevan vahvaa ja sitä olisi haluttu kohdentaa yksilöllisesti ja mielenkiinnon sekä erikoistumisopintojen mukaan. Erityisosaamisen ja lisäkouluttautumisen palkitsemisjärjestelmää ei ollut käytössä.
Osaamisen kartoittamista ja sen kohdentamista asiakkaiden ja potilaiden tarpeiden mukaisesti voidaan hyödyntää laajasti. Lomakkeella voidaan vaikuttaa organisaation veto- ja pitovoimaan. Työntekijöiden mielikuvaan työnantajasta voidaan vaikuttaa tukemalla urakehitystoiveita sekä osaamisen kehittämistä.
Osaamisen kartoittamisen jatkotutkimusaiheita ovat eri yksiköiden perusosaamistason kartoittaminen, asiakasprofiilien tarkastelu ja palvelutarpeiden kartoittaminen sekä näiden pilotointi hyvinvointialueelle.