Prikka kiertoon -hankkeen ilmastovaikutukset: biojätteen sekä logistisen kuljetuksen hiilijalanjäljen määrittäminen
Mononen, Anna (2023)
Mononen, Anna
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302082200
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302082200
Tiivistelmä
Tässä työssä käsitellään Prikka kiertoon -hankkeen ilmastovaikutuksia ja määritetään suuntaa antava hiilijalanjälki hankkeen logistiselle kuljetukselle sekä hankkeen toiminnassa syntyvälle biojätteelle. Apuna hiilijalanjäljen määrityksessä käytetään Suomen ympäristökeskuksen SYKEN kehittämää Y-HIILARI–työkalua. Tässä työssä tarkastellaan, mikä tilanne on nyt ja mitä voisi vielä parantaa.
Hiilijalanjälki voidaan määrittää melkein mille vain ja se muodostuu siitä, kuinka paljon kasvihuonepäästöjä muodostuu jonkun tietyn asian tuottamisesta, kuluttamisesta sekä hävittämisestä. Hiilijalanjäljen määritysprosessi muodostuu viidestä eri vaiheesta, aiheen rajaamisesta, tiedon keräämisestä, päästökertoimien määrittämisestä, tehtävistä laskutoimenpiteistä ja päästöjen summaamisesta yhteen.
Luonnonvarakeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan ruoka ja sen tuotanto muodostaa yli kolmanneksen kulutuksemme ympäristökuormasta. Prikka kiertoon -hanke kerää elintarvikehävikkiä eri tahoilta, tarkistaa ja lajittelee sen, jonka jälkeen se jaetaan eri ruoka-aputoimijoille. Toiminnallaan Prikka kiertoon -hanke ehkäisee syntyvää ruokajätettä ja siitä syntyvää ympäristökuormaa.
Hiilijalanjäljen määrittämisprosessi alkoi tietojen keräämisellä hankkeen ajokilometreistä sekä syntyneestä biojätteestä ja tämän jälkeen kirjattiin tiedot Y-HIILARI–työkaluun, jonka avulla hiilijalanjälki määritettiin. Hanke lahjoittaa osan syntyvästä biojätteestään eläintiloille, millä on merkittävä vaikutus syntyvän biojätteen määrään. Hiilijalanjälki määritettiin myös eläinjätteelle kuvaamaan, kuinka iso hiilijalanjälki säästyy, kun biojäte lahjoitetaan eläintiloille.
Kuljetuksen hiilijalanjäljeksi muodostui 22 048,4 kg CO2ekv/vuosi, biojätteen hiilijalanjäljeksi 647,59 kg CO2ekv/vuosi. Eläinhävikkilahjoituksen ansiosta säästyvä hiilijalanjälki taas oli 3441,80 kg/CO2ekv.
Jotta hanke saisi pienennettyä omaa hiilijalanjälkeään on tärkeää, että huomiota kiinnitetään yleisesti energian säästämiseen, biojätteeksi lajiteltavan jätteen kriteereihin sekä tiiviin yhteistyön jatkamiseen eläintilojen ja muiden yritysten kanssa. Logistiikan osalta dieselpakettiautojen vaihtaminen sähköisiin vaihtoehtoihin sekä kilometrisuunnittelun tehostaminen entisestään pienentäisi syntyvää ympäristökuormaa. Jatkotutkimuskohteita voi olla hiilijalanjäljen määrittäminen koko hankkeelle tai muille hankkeen osa-alueille sekä hankkeen hiilikädenjäljen määrittäminen.
Hiilijalanjälki voidaan määrittää melkein mille vain ja se muodostuu siitä, kuinka paljon kasvihuonepäästöjä muodostuu jonkun tietyn asian tuottamisesta, kuluttamisesta sekä hävittämisestä. Hiilijalanjäljen määritysprosessi muodostuu viidestä eri vaiheesta, aiheen rajaamisesta, tiedon keräämisestä, päästökertoimien määrittämisestä, tehtävistä laskutoimenpiteistä ja päästöjen summaamisesta yhteen.
Luonnonvarakeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan ruoka ja sen tuotanto muodostaa yli kolmanneksen kulutuksemme ympäristökuormasta. Prikka kiertoon -hanke kerää elintarvikehävikkiä eri tahoilta, tarkistaa ja lajittelee sen, jonka jälkeen se jaetaan eri ruoka-aputoimijoille. Toiminnallaan Prikka kiertoon -hanke ehkäisee syntyvää ruokajätettä ja siitä syntyvää ympäristökuormaa.
Hiilijalanjäljen määrittämisprosessi alkoi tietojen keräämisellä hankkeen ajokilometreistä sekä syntyneestä biojätteestä ja tämän jälkeen kirjattiin tiedot Y-HIILARI–työkaluun, jonka avulla hiilijalanjälki määritettiin. Hanke lahjoittaa osan syntyvästä biojätteestään eläintiloille, millä on merkittävä vaikutus syntyvän biojätteen määrään. Hiilijalanjälki määritettiin myös eläinjätteelle kuvaamaan, kuinka iso hiilijalanjälki säästyy, kun biojäte lahjoitetaan eläintiloille.
Kuljetuksen hiilijalanjäljeksi muodostui 22 048,4 kg CO2ekv/vuosi, biojätteen hiilijalanjäljeksi 647,59 kg CO2ekv/vuosi. Eläinhävikkilahjoituksen ansiosta säästyvä hiilijalanjälki taas oli 3441,80 kg/CO2ekv.
Jotta hanke saisi pienennettyä omaa hiilijalanjälkeään on tärkeää, että huomiota kiinnitetään yleisesti energian säästämiseen, biojätteeksi lajiteltavan jätteen kriteereihin sekä tiiviin yhteistyön jatkamiseen eläintilojen ja muiden yritysten kanssa. Logistiikan osalta dieselpakettiautojen vaihtaminen sähköisiin vaihtoehtoihin sekä kilometrisuunnittelun tehostaminen entisestään pienentäisi syntyvää ympäristökuormaa. Jatkotutkimuskohteita voi olla hiilijalanjäljen määrittäminen koko hankkeelle tai muille hankkeen osa-alueille sekä hankkeen hiilikädenjäljen määrittäminen.