Tavoitteiden asettelu kuntoutujan tarpeita vastaaviksi moniasiantuntijuuteen perustuen
Hartikainen, Jenni (2023)
Hartikainen, Jenni
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301301807
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301301807
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää moniasiantuntijuuteen perustuvaa tavoitteen asettelua. Työn tavoitteena oli edistää kuntoutujan tarpeita vastaavaa tavoitteen asettelua. Toimintaympäristönä toimi Hämeenlinnassa sijaitseva kehitysvammapsykiatrian yksikkö.
Lähestymistapa tässä tutkimuksellisessa kehittämistyössä oli toimintatutkimus. Aineisto kerättiin kolmessa eri tilaisuudessa laadullisin menetelmin, kuntoutujilta sekä ammattilaisilta. Kuntoutujilta aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla ja ammattilaisille järjestettiin kaksi erillistä yhteiskehittely tilaisuutta. Teoreettinen viitekehys kehittämistyössä ohjasi aineiston keruuta ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tulosten mukaan yhteinen tavoitteen laadinta oli lähtökohtana moniasiantuntijuuteen perustuvassa tavoitteen asettelussa. Oikea-aikaiset ja realistiset tavoitteet tuovat tuloksellisuutta, tehokkuutta ja lisäävät kuntoutujan motivaatiota. Kuntoutujan tulisi itse olla mukana tavoitteiden laatimisessa ja ihannetilanteena olisi, että myös verkosto osallistuisi prosessiin.
Tuloksista nousi esille, että moniammatillista työryhmää tulisi hyödyntää laajemmin kuntoutumisen prosessissa ja olisi tarpeellista nostaa tavoitteiden asettelu ja arviointi viikoittaiseksi rutiiniksi. Esille nousi myös erilaisia menetelmiä, miten moniasiantuntijuuteen perustuvaa tavoitteen asettelua voidaan tuloksien mukaan edistää ja esimerkiksi GAS-menetelmää pidettiin hyvänä työkaluna, kuntoutujaa osallistavana. Yhtä tärkeänä asiana esille nousi tavoitteiden yksinkertaistaminen ja pilkkominen. Työkalujen käyttöön koettiin tarvitsevan kuitenkin koulutusta.
Lähestymistapa tässä tutkimuksellisessa kehittämistyössä oli toimintatutkimus. Aineisto kerättiin kolmessa eri tilaisuudessa laadullisin menetelmin, kuntoutujilta sekä ammattilaisilta. Kuntoutujilta aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla ja ammattilaisille järjestettiin kaksi erillistä yhteiskehittely tilaisuutta. Teoreettinen viitekehys kehittämistyössä ohjasi aineiston keruuta ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tulosten mukaan yhteinen tavoitteen laadinta oli lähtökohtana moniasiantuntijuuteen perustuvassa tavoitteen asettelussa. Oikea-aikaiset ja realistiset tavoitteet tuovat tuloksellisuutta, tehokkuutta ja lisäävät kuntoutujan motivaatiota. Kuntoutujan tulisi itse olla mukana tavoitteiden laatimisessa ja ihannetilanteena olisi, että myös verkosto osallistuisi prosessiin.
Tuloksista nousi esille, että moniammatillista työryhmää tulisi hyödyntää laajemmin kuntoutumisen prosessissa ja olisi tarpeellista nostaa tavoitteiden asettelu ja arviointi viikoittaiseksi rutiiniksi. Esille nousi myös erilaisia menetelmiä, miten moniasiantuntijuuteen perustuvaa tavoitteen asettelua voidaan tuloksien mukaan edistää ja esimerkiksi GAS-menetelmää pidettiin hyvänä työkaluna, kuntoutujaa osallistavana. Yhtä tärkeänä asiana esille nousi tavoitteiden yksinkertaistaminen ja pilkkominen. Työkalujen käyttöön koettiin tarvitsevan kuitenkin koulutusta.