Hevostallien kasvihuonekaasupäästöihin vaikuttavat tekijät
Ahonen, Emma (2022)
Ahonen, Emma
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121930808
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121930808
Tiivistelmä
Hevostalleja oli Suomessa vuonna 2020 noin 16 000 kappaletta. Hevosia talleilla oli 74 000 ja hevosalan arvioitiin työllistävän yli 15 000 henkilöä. Hevosala on jäänyt kasvihuonekaasupäästöjen tarkastelussa vähemmälle huomiolle tähän saakka, mutta se ei voi jäädä enää ulkopuolelle. Jokaisen täytyy huomioida oman toimintansa vastuullisuus ja ympäristöystävällisyys. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa hevostallien kasvihuonekaasupäästöihin vaikuttavia tekijöitä. Työ toteutettiin tutkimushaastatteluna, ja sen tarkoituksena oli selvittää tallien kasvihuonekaasupäästöjen lähteet. Ja lisäksi kuinka tallien kasvihuonekaasupäästöjen lähteet erityyppisillä talleilla eroavat. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimivat Suomen Hevostietokeskus ry ja Hevostallien Hiilivirrat -hanke. Hevostallien Hiilivirrat -hankkeen päärahoittajana toimi Pohjois-Savon ELY-keskus.
Tämän opinnäytetyön tutkimushaastattelussa haastateltiin vuoden 2022 huhti-lokakuun aikana yhteensä kahtakymmentä tallinpitäjää erityppisistä hevostalliyrityksistä Pohjois-Savossa. Haastatellut tallityypit olivat ratsastuskoulu, ravitalli, kasvatustalli, täysihoitotalli ja pien-, pihatto- tai muu talli. Haastattelut toteutettiin paikan päällä vierailemalla tai sähköpostitse. Tallinpitäjille annettiin haastattelulomake. Heillä oli mahdollisuus tutustua lomakkeeseen ja täyttää se etukäteen. Kyselylomakkeen kysymykset sijoittuivat seuraaville aihealueille: hevostoiminnan yleistiedot, jaloittelutarhat, kuivikkeet ja lantahuolto, vedenkulutus ja energia, työkoneiden ja moottoriajoneuvojen käyttö hevostilan töissä, jätehuolto ja hevosten hävitys, ilmastonmuutokseen varautuminen ja sopeutuminen sekä ruokinta. Kyselyn oli suunnitellut Suomen Hevostietokeskus ry.
Tuloksista selvisi, miten eri tallityyppien toiminnan kasvihuonekaasupäästöt rakentuvat ja miten ne vaihtelevat tallityypeittäin. Merkitsevimmän eron teemoista teki hevosten kuljetukset, sillä ravitalleilla hevosia kuljetettiin muita tallityyppejä enemmän. Tulokset osoittavat sen, ettei kaikille tiloille ole mahdollista osoittaa samanlaisia ohjeistuksia päästöjen vähentämiseksi. Kaikkien tallien tilanne on erilainen tallityyppiryhmän sisälläkin, jolloin yhtenäisen linjan luominen on haastavaa. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä tulee miettiä tallityyppikohtaisesti, sillä jokaisen tilan tilanne on erilainen. Tulokset antavat käsityksen tallien tilanteesta. Työn toimeksiantaja voi hyödyntää tehtyä yhteenvetoa pohjana neuvontamateriaalien tekemiselle. Jatkotutkimuksena olisi mahdollista laskea tallien aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä.
Tämän opinnäytetyön tutkimushaastattelussa haastateltiin vuoden 2022 huhti-lokakuun aikana yhteensä kahtakymmentä tallinpitäjää erityppisistä hevostalliyrityksistä Pohjois-Savossa. Haastatellut tallityypit olivat ratsastuskoulu, ravitalli, kasvatustalli, täysihoitotalli ja pien-, pihatto- tai muu talli. Haastattelut toteutettiin paikan päällä vierailemalla tai sähköpostitse. Tallinpitäjille annettiin haastattelulomake. Heillä oli mahdollisuus tutustua lomakkeeseen ja täyttää se etukäteen. Kyselylomakkeen kysymykset sijoittuivat seuraaville aihealueille: hevostoiminnan yleistiedot, jaloittelutarhat, kuivikkeet ja lantahuolto, vedenkulutus ja energia, työkoneiden ja moottoriajoneuvojen käyttö hevostilan töissä, jätehuolto ja hevosten hävitys, ilmastonmuutokseen varautuminen ja sopeutuminen sekä ruokinta. Kyselyn oli suunnitellut Suomen Hevostietokeskus ry.
Tuloksista selvisi, miten eri tallityyppien toiminnan kasvihuonekaasupäästöt rakentuvat ja miten ne vaihtelevat tallityypeittäin. Merkitsevimmän eron teemoista teki hevosten kuljetukset, sillä ravitalleilla hevosia kuljetettiin muita tallityyppejä enemmän. Tulokset osoittavat sen, ettei kaikille tiloille ole mahdollista osoittaa samanlaisia ohjeistuksia päästöjen vähentämiseksi. Kaikkien tallien tilanne on erilainen tallityyppiryhmän sisälläkin, jolloin yhtenäisen linjan luominen on haastavaa. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä tulee miettiä tallityyppikohtaisesti, sillä jokaisen tilan tilanne on erilainen. Tulokset antavat käsityksen tallien tilanteesta. Työn toimeksiantaja voi hyödyntää tehtyä yhteenvetoa pohjana neuvontamateriaalien tekemiselle. Jatkotutkimuksena olisi mahdollista laskea tallien aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä.