RAI henkilöstön työvälineenä : arviointivälineen hyödyntäminen seniorikeskuksissa
Holopainen, Essi (2022)
Holopainen, Essi
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121730698
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121730698
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve tulee kasvamaan entisestään väestörakenteen ikääntyessä. Vuonna 2030 ennusteen mukaan yli 65-vuotiaita on jo 1,5 miljoonaa Suomen väestöstä ja määrä tulee kasvamaan. Tarve ympärivuorokautiselle hoivalle tulee kasvamaan, ja noin joka viides yli 85-vuotias ikääntynyt tarvitsee tehostettua palveluasumista. Jotta pystytään tarjoamaan laadukasta hoitoa ja palveluita tarvitaan keinoja arvioida ikääntyneiden voimavaroja ja toimintakykyä kokonaisvaltaisesti ja puuttua ajoissa uhkiin.
RAI-arviointi on kehitetty ikääntyneiden palvelutarpeen arviointiin. RAI-arviointi on tiedonkeruun ja havainnoin väline, jolla pyritään standardoidusti selvittämään asiakkaan palvelun ja hoidon tarpeet. RAI-arvioinnilla saadaan tietoa asiakkaiden tarpeista sekä työn laadusta ja vaikuttavuudesta. RAI-arviointivälineistön hyödyntämisellä on suora vaikutus laadukkaiden palveluiden ja hoidon järjestämiselle.
Tässä opinnäytetyössä tutkittavana ilmiönä on RAI-tiedon hyödyntäminen vanhustyössä toimivan henkilöstön työvälineenä. Tavoitteena oli selvittää, millainen oli henkilöstön kokemus omasta RAI- osaamisestaan, miten henkilöstö hyödyntää RAI:ta työssään ja millaista tietoa henkilöstö kokee tarvitsevansa. Tarkoituksena oli myös selvittää miten henkilöstö ymmärtää RAI-arviointijärjestelmän hyödyn ja arvon päivittäisessä työssä. RAI-arviointivälineistön avulla organisaation henkilöstö voi suunnitella toimintatapoja, jolla osaavat arvioida asiakaan hoidon ja palveluiden tarvetta oikea-aikaisesti.
Opinnäytetyö noudattaa määrällisen tutkimuksen periaatteita. Aineisto kerättiin kyselylomakkeen muodossa. Kyselylomake sisälsi strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Kysely toteutettiin Itäkeskuksen palvelutalon ja Myllypuron seniorikeskuksen henkilöstölle (n=200). Kyselyllä kartoitettiin miten henkilöstö ensinnäkin arvioi omaa RAI-osaamistaan ja toiseksi, miten henkilöstö hyödyntää RAI:ta työvälineenä sekä millaista koulutusta henkilöstö arvioi tarvitsevansa. Aineisto analysointiin määrällisen aineiston analyysin keinoin.
Opinnäytetyö tuotti tietoa henkilökunnan RAI-osaamisesta ja sen hyödyntämisestä heidän omassa työssään. Lisäksi saatiin tietoa, minkälaista lisäkoulutusta henkilöstö kokee tarvitsevansa. Henkilökunta koki RAI:n yleisesti hyödylliseksi työvälineeksi, joka antaa asukkaasta tarpeellista tietoa. Henkilökunta kuitenkin koki tarvitsevansa lisää koulutusta RAI:n käyttöön ja sen hyödyntämiseen omassa työssään. Henkilöstöltä löytyi halua ja intoa kehittää omaa RAI-osaamista tulevaisuudessa.
RAI-arviointi on kehitetty ikääntyneiden palvelutarpeen arviointiin. RAI-arviointi on tiedonkeruun ja havainnoin väline, jolla pyritään standardoidusti selvittämään asiakkaan palvelun ja hoidon tarpeet. RAI-arvioinnilla saadaan tietoa asiakkaiden tarpeista sekä työn laadusta ja vaikuttavuudesta. RAI-arviointivälineistön hyödyntämisellä on suora vaikutus laadukkaiden palveluiden ja hoidon järjestämiselle.
Tässä opinnäytetyössä tutkittavana ilmiönä on RAI-tiedon hyödyntäminen vanhustyössä toimivan henkilöstön työvälineenä. Tavoitteena oli selvittää, millainen oli henkilöstön kokemus omasta RAI- osaamisestaan, miten henkilöstö hyödyntää RAI:ta työssään ja millaista tietoa henkilöstö kokee tarvitsevansa. Tarkoituksena oli myös selvittää miten henkilöstö ymmärtää RAI-arviointijärjestelmän hyödyn ja arvon päivittäisessä työssä. RAI-arviointivälineistön avulla organisaation henkilöstö voi suunnitella toimintatapoja, jolla osaavat arvioida asiakaan hoidon ja palveluiden tarvetta oikea-aikaisesti.
Opinnäytetyö noudattaa määrällisen tutkimuksen periaatteita. Aineisto kerättiin kyselylomakkeen muodossa. Kyselylomake sisälsi strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Kysely toteutettiin Itäkeskuksen palvelutalon ja Myllypuron seniorikeskuksen henkilöstölle (n=200). Kyselyllä kartoitettiin miten henkilöstö ensinnäkin arvioi omaa RAI-osaamistaan ja toiseksi, miten henkilöstö hyödyntää RAI:ta työvälineenä sekä millaista koulutusta henkilöstö arvioi tarvitsevansa. Aineisto analysointiin määrällisen aineiston analyysin keinoin.
Opinnäytetyö tuotti tietoa henkilökunnan RAI-osaamisesta ja sen hyödyntämisestä heidän omassa työssään. Lisäksi saatiin tietoa, minkälaista lisäkoulutusta henkilöstö kokee tarvitsevansa. Henkilökunta koki RAI:n yleisesti hyödylliseksi työvälineeksi, joka antaa asukkaasta tarpeellista tietoa. Henkilökunta kuitenkin koki tarvitsevansa lisää koulutusta RAI:n käyttöön ja sen hyödyntämiseen omassa työssään. Henkilöstöltä löytyi halua ja intoa kehittää omaa RAI-osaamista tulevaisuudessa.