Yhteiskehittämistä mahdollistava johtaminen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Mäkelä, Heidi (2022)
Mäkelä, Heidi
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120927685
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120927685
Tiivistelmä
Yhteiskehittämistä vahvistavalla johtajuudella on suuri merkitys toiminnan onnistumisen kannalta: osaaminen moninaisen yhteistyön johtamisessa mahdollistaa uuden oppimista ja kehittämistä yhdessä. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen strategiassa organisaation johtamis- ja toimintamallien uudistamiseen on sitouduttu nostamalla se yhdeksi strategiseksi periaatteeksi.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millainen johtaminen tukee yhteiskehittämistä parhaalla mahdollisella tavalla Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata yhteiskehittämisen johtamisen tärkeyttä yhteiskehittämistoiminnan onnistumisen kannalta. Alueellinen yhteiskehittämisen toimintamalli on luotu hyvinvointialueen kehittämistarpeita ajatellen ja sen avulla osallistuminen palvelujen kehittämiseen on mahdollistettu kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon sidosryhmille. Yhteiskehittämistoiminnan onnistumisen ja tuloksellisuuden varmistaa sitä tukeva johtamismalli.
Tässä opinnäytetyössä oli laadullinen tutkimusote ja tutkimusstrategiana käytettiin konstruktiivista tutkimusta. Tutkimuksella oli konkreettinen tuotos eli konstruktio, jonka tarkoituksena on tuoda lisäarvoa ja uusia näkökulmia esihenkilöiden johtamisosaamiseen. Tutkimusongelmana oli usean toimijan välisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön johtamisen haasteellisuus. Sen ratkaisemiseksi pyrittiin saamaan vastaukset tutkimuskysymyksiin 1) miten yhteiskehittämistä tulee johtaa sekä 2) millaisia johtajuuden menetelmiä yhteiskehittämisen johtamisessa voitaisiin hyödyntää.
Tutkimuksen teoriaviitekehys koostui yhteiskehittämisestä, johtajuudesta sekä valmentavasta johtajuudesta. Empiirisen osuuden aineistonkeruumenetelmänä toimi yhteistoiminnalliset työpajatilaisuudet, joihin osallistui Pohjois-Pohjanmaan alueellisen yhteiskehittämisverkoston jäseniä. Vuorovaikutteiset työpajat toimivat erinomaisesti aiheen pohtimiseen, koska tarkoituksena oli keskustella, vaihtaa ajatuksia ja sen pohjalta ideoida sekä luoda uusia näkemyksiä aiemmin niukasti tutkitusta aiheesta.
Tutkimuksen tulosten mukaan yhteiskehittämistä mahdollistava johtaminen toteutuu, kun se on pitkäjänteistä ja ihmisläheistä. Tämän saavuttamisessa systeeminen ajattelu antaa uudenlaisia ja vaihtoehtoisia näkemyksiä johtamisen toteuttamiseen. Nämä laajat kokonaisuudet yhdistyvät vahvasti valmentavassa johtajuudessa. Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että valmentava johtamisote tarjoaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan yhteiskehittämisen johtamiselle.
Tämän tutkimuksen avulla haluttiin mahdollistaa kaikille Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen esihenkilöille ja johtajille yhtenäinen tieto yhteiskehittämistoimintaa tukevasta ja vahvistavasta johtamistavasta.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millainen johtaminen tukee yhteiskehittämistä parhaalla mahdollisella tavalla Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata yhteiskehittämisen johtamisen tärkeyttä yhteiskehittämistoiminnan onnistumisen kannalta. Alueellinen yhteiskehittämisen toimintamalli on luotu hyvinvointialueen kehittämistarpeita ajatellen ja sen avulla osallistuminen palvelujen kehittämiseen on mahdollistettu kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon sidosryhmille. Yhteiskehittämistoiminnan onnistumisen ja tuloksellisuuden varmistaa sitä tukeva johtamismalli.
Tässä opinnäytetyössä oli laadullinen tutkimusote ja tutkimusstrategiana käytettiin konstruktiivista tutkimusta. Tutkimuksella oli konkreettinen tuotos eli konstruktio, jonka tarkoituksena on tuoda lisäarvoa ja uusia näkökulmia esihenkilöiden johtamisosaamiseen. Tutkimusongelmana oli usean toimijan välisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön johtamisen haasteellisuus. Sen ratkaisemiseksi pyrittiin saamaan vastaukset tutkimuskysymyksiin 1) miten yhteiskehittämistä tulee johtaa sekä 2) millaisia johtajuuden menetelmiä yhteiskehittämisen johtamisessa voitaisiin hyödyntää.
Tutkimuksen teoriaviitekehys koostui yhteiskehittämisestä, johtajuudesta sekä valmentavasta johtajuudesta. Empiirisen osuuden aineistonkeruumenetelmänä toimi yhteistoiminnalliset työpajatilaisuudet, joihin osallistui Pohjois-Pohjanmaan alueellisen yhteiskehittämisverkoston jäseniä. Vuorovaikutteiset työpajat toimivat erinomaisesti aiheen pohtimiseen, koska tarkoituksena oli keskustella, vaihtaa ajatuksia ja sen pohjalta ideoida sekä luoda uusia näkemyksiä aiemmin niukasti tutkitusta aiheesta.
Tutkimuksen tulosten mukaan yhteiskehittämistä mahdollistava johtaminen toteutuu, kun se on pitkäjänteistä ja ihmisläheistä. Tämän saavuttamisessa systeeminen ajattelu antaa uudenlaisia ja vaihtoehtoisia näkemyksiä johtamisen toteuttamiseen. Nämä laajat kokonaisuudet yhdistyvät vahvasti valmentavassa johtajuudessa. Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että valmentava johtamisote tarjoaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan yhteiskehittämisen johtamiselle.
Tämän tutkimuksen avulla haluttiin mahdollistaa kaikille Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen esihenkilöille ja johtajille yhtenäinen tieto yhteiskehittämistoimintaa tukevasta ja vahvistavasta johtamistavasta.