Kuntoutuspalvelujen kokonaisuus lapselle Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella
Kortelainen, Jenna (2022)
Kortelainen, Jenna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120225760
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120225760
Tiivistelmä
Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kuvata lasten kuntoutuspalveluita Itä-Uudenmaan kunnissa. Työn toimintaympäristönä oli tuleva Itä-Uudenmaan hyvinvointialue. Tavoitteena oli lapselle mielekäs kuntoutuspalveluiden kokonaisuus hyvinvointialueella. Kunnat, jotka kuuluvat tulevaan Itä-Uudenmaan hyvinvointialueeseen ja olivat tutkimuksessa mukana ovat: Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Porvoo ja Sipoo.
Tämä oli laadullinen tutkimus ja aineisto oli kerätty laadullisin menetelmin kahdessa vaiheessa. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin tiedonhakua kuntien kotisivuilta sekä yksilöhaastattelua, että ryhmähaastattelua. Yksilöhaastattelun tiedon tuottajina olivat lasten kuntoutuksen palveluvastaavia tai muun alan esimiehiä, joilla oli lasten kuntoutuksen palvelukokonaisuus tiedossa. Yksilöhaastattelut toteutuivat etäyhteydellä puhelinsoitolla tai Teams-kokoustyökalua hyödyntäen. Yksilöhaastatteluiden kautta kerätty tieto analysointiin teoriaohjaavalla sisällönkuvauksella. Ryhmähaastatteluihin osallistui lasten kuntoutuksen asiantuntijoita, eli lasten läheisiä sekä lasten kuntoutuksen ammattilaisia. Ryhmähaastattelut toteutuivat Zoom-verkkokokoustyökalun avulla. Ryhmähaastatteluiden kautta kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tulosten mukaan lapselle mielekäs kuntoutuspalvelukokonaisuus oli osa lapsen ja perheen arkea. Lasten mielekkäät palvelut rakentuivat seuraavista asioista: matalan kynnyksen palveluista, oikea-aikaisista ja ennaltaehkäisevistä palveluista, oikea-aikaisista tukitoimista, asiakas- ja perhelähtöisistä tavoitteista, verkostossa tapahtuvasta kuntoutuksesta, jatkuvuudesta ja seurannasta palveluissa, selkeistä palveluketjuista sekä laadukkaista palveluista. Toimiva perhekeskustoiminta sekä perusterveydenhuoltomalli tuli olla hyvinvointialueella. Tiedonkulun piti olla sujuvaa ammattilaisten kesken ja palveluntarjoajat tuli tehdä yhteistyötä organisaatiosta riippumatta.
Tulosten mukaan mielekäs palvelukokonaisuus rakentui perhekeskeisesti ja perhelähtöisesti ja perheellä oli varmuus palveluiden toteutumisesta. Tarvittiin tasa-arvioisia ja yhdenvertaisia palveluita. Kaikista Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen palveluista tulisi löytyä palvelumanuaali. Työn tuotoksena oli kuvaus lapselle mielekkäästä kuntoutuspalvelukokonaisuudesta. Tuotos on hyödynnettävissä lasten palveluita suunnitellessa ja kehitellessä julkisella-, yksityisellä- ja kolmannella sektorilla.
Tämä oli laadullinen tutkimus ja aineisto oli kerätty laadullisin menetelmin kahdessa vaiheessa. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin tiedonhakua kuntien kotisivuilta sekä yksilöhaastattelua, että ryhmähaastattelua. Yksilöhaastattelun tiedon tuottajina olivat lasten kuntoutuksen palveluvastaavia tai muun alan esimiehiä, joilla oli lasten kuntoutuksen palvelukokonaisuus tiedossa. Yksilöhaastattelut toteutuivat etäyhteydellä puhelinsoitolla tai Teams-kokoustyökalua hyödyntäen. Yksilöhaastatteluiden kautta kerätty tieto analysointiin teoriaohjaavalla sisällönkuvauksella. Ryhmähaastatteluihin osallistui lasten kuntoutuksen asiantuntijoita, eli lasten läheisiä sekä lasten kuntoutuksen ammattilaisia. Ryhmähaastattelut toteutuivat Zoom-verkkokokoustyökalun avulla. Ryhmähaastatteluiden kautta kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tulosten mukaan lapselle mielekäs kuntoutuspalvelukokonaisuus oli osa lapsen ja perheen arkea. Lasten mielekkäät palvelut rakentuivat seuraavista asioista: matalan kynnyksen palveluista, oikea-aikaisista ja ennaltaehkäisevistä palveluista, oikea-aikaisista tukitoimista, asiakas- ja perhelähtöisistä tavoitteista, verkostossa tapahtuvasta kuntoutuksesta, jatkuvuudesta ja seurannasta palveluissa, selkeistä palveluketjuista sekä laadukkaista palveluista. Toimiva perhekeskustoiminta sekä perusterveydenhuoltomalli tuli olla hyvinvointialueella. Tiedonkulun piti olla sujuvaa ammattilaisten kesken ja palveluntarjoajat tuli tehdä yhteistyötä organisaatiosta riippumatta.
Tulosten mukaan mielekäs palvelukokonaisuus rakentui perhekeskeisesti ja perhelähtöisesti ja perheellä oli varmuus palveluiden toteutumisesta. Tarvittiin tasa-arvioisia ja yhdenvertaisia palveluita. Kaikista Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen palveluista tulisi löytyä palvelumanuaali. Työn tuotoksena oli kuvaus lapselle mielekkäästä kuntoutuspalvelukokonaisuudesta. Tuotos on hyödynnettävissä lasten palveluita suunnitellessa ja kehitellessä julkisella-, yksityisellä- ja kolmannella sektorilla.