Kokemuksia kaksosvauvojen imettämisestä: laadullinen tutkimus
Hämäläinen, Iiris; Törmälehto, Eveliina (2022)
Hämäläinen, Iiris
Törmälehto, Eveliina
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120125675
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120125675
Tiivistelmä
Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää äitien kokemuksia kaksosvauvojen imettämisestä, sekä selvittää minkälaista ohjausta ja tukea he olivat saaneet terveydenhuollon ammattilaisilta ja kotona omilta puolisoiltaan. Tavoitteena oli saada kaksosia imettäneiden äitien ääni kuuluviin ja heidän kokemuksien kautta tuottaa tietoa asiasta.
Tietoperustassa käsittelimme imetystä ja kaksosten imetystä yleisellä tasolla, sekä avasimme käsitteitä, jotka liittyvät imetykseen ja kaksosten imetykseen. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastattelulla ja saatu aineisto analysoitiin laadullisella induktiivisella sisällönanalyysin menetelmällä. Tutkimusta varten haastattelimme neljä kaksosvauvoja imettänyttä äitiä.
Tuloksista kävi ilmi, että kaikilla äideillä oli toiveena täysimetys jo ennen lasten syntymää. Kolme äitiä, joilla oli aiempi imetyskokemus, saivat neuvolassa vähemmän ohjausta imetykseen liittyen ennen lasten syntymää. Vain yhdellä äideistä ensi-imetys onnistui jo synnytyssalissa, loput kolme äitiä olivat synnyttäneet sektiolla ja ensi-imetys tapahtui heidän kohdallaan vasta osastolla. Sairaalassa osastolla vierihoito toteutui äidin voinnin ja toiveiden mukaan. Kahdella äideistä vauvat olivat koko ajan vierihoidossa. Kahdella muulla äidillä vauvat olivat öisin hetken kätilöillä hoidossa. Imetysohjauksen suhteen kokemukset olivat erilaisia. Haastatteluissa selvisi, että useampi äideistä oli kokenut, ettei kätilöillä ollut tarpeeksi aikaa olla apuna ja ohjaamassa imetystä. Osalle tarjottiin jo alussa herkästi korviketta. Yksi sai paljon konkreettista apua, kun taas toinen joutui opettelemaan itsenäisesti kaksosvauvojen imettämisen. Synnytyksen jälkeen saatuun tukeen sekä neuvolassa, että kotona kaikki äidit olivat tyytyväisiä. Kokonaisuudessaan kokemus terveydenhuollon ammattilaisilta saadusta tuesta oli heikko. Ammattilaisilta äidit jäivät ohjauksessa ja tuessa eniten kaipaamaan konkreettista tukea, kannustamista ja lisää tietoa. Kaikki äidit olivat kuitenkin tyytyväisiä, että täysimetys onnistui ja kokonaisuudessaan imetyskokemus oli positiivinen.
Tutkimuksestamme ilmeni, että kaksosia odottavat äidit kaipaisivat jo ennen lasten syntymää tietoa imettämisestä ja kannustamista sen onnistumiseen. Ilmeni myös, että kotona saadulla tuella on iso merkitys täysimetyksen onnistumiseen. Kaksosten imetys kokonaisuudessa oli myös ihana kokemus äideille, vaikka kaikki ei välttämättä sujunut täysin odotusten mukaan. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista selvittää, miten neuvolassa terveydenhoitajat kokevat kaksosvauvojen imetysohjauksen ennen ja jälkeen vauvojen syntymän.
Tietoperustassa käsittelimme imetystä ja kaksosten imetystä yleisellä tasolla, sekä avasimme käsitteitä, jotka liittyvät imetykseen ja kaksosten imetykseen. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastattelulla ja saatu aineisto analysoitiin laadullisella induktiivisella sisällönanalyysin menetelmällä. Tutkimusta varten haastattelimme neljä kaksosvauvoja imettänyttä äitiä.
Tuloksista kävi ilmi, että kaikilla äideillä oli toiveena täysimetys jo ennen lasten syntymää. Kolme äitiä, joilla oli aiempi imetyskokemus, saivat neuvolassa vähemmän ohjausta imetykseen liittyen ennen lasten syntymää. Vain yhdellä äideistä ensi-imetys onnistui jo synnytyssalissa, loput kolme äitiä olivat synnyttäneet sektiolla ja ensi-imetys tapahtui heidän kohdallaan vasta osastolla. Sairaalassa osastolla vierihoito toteutui äidin voinnin ja toiveiden mukaan. Kahdella äideistä vauvat olivat koko ajan vierihoidossa. Kahdella muulla äidillä vauvat olivat öisin hetken kätilöillä hoidossa. Imetysohjauksen suhteen kokemukset olivat erilaisia. Haastatteluissa selvisi, että useampi äideistä oli kokenut, ettei kätilöillä ollut tarpeeksi aikaa olla apuna ja ohjaamassa imetystä. Osalle tarjottiin jo alussa herkästi korviketta. Yksi sai paljon konkreettista apua, kun taas toinen joutui opettelemaan itsenäisesti kaksosvauvojen imettämisen. Synnytyksen jälkeen saatuun tukeen sekä neuvolassa, että kotona kaikki äidit olivat tyytyväisiä. Kokonaisuudessaan kokemus terveydenhuollon ammattilaisilta saadusta tuesta oli heikko. Ammattilaisilta äidit jäivät ohjauksessa ja tuessa eniten kaipaamaan konkreettista tukea, kannustamista ja lisää tietoa. Kaikki äidit olivat kuitenkin tyytyväisiä, että täysimetys onnistui ja kokonaisuudessaan imetyskokemus oli positiivinen.
Tutkimuksestamme ilmeni, että kaksosia odottavat äidit kaipaisivat jo ennen lasten syntymää tietoa imettämisestä ja kannustamista sen onnistumiseen. Ilmeni myös, että kotona saadulla tuella on iso merkitys täysimetyksen onnistumiseen. Kaksosten imetys kokonaisuudessa oli myös ihana kokemus äideille, vaikka kaikki ei välttämättä sujunut täysin odotusten mukaan. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista selvittää, miten neuvolassa terveydenhoitajat kokevat kaksosvauvojen imetysohjauksen ennen ja jälkeen vauvojen syntymän.