Vertaismentorointi esihenkilöiden työhyvinvoinnin tukena
Stigell, Anastasia; Karhu, Pirita (2022)
Stigell, Anastasia
Karhu, Pirita
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112924825
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112924825
Tiivistelmä
Tämä tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin yhteistyössä Lohjan kaupungin ikääntyneiden palvelualueen esihenkilöiden kanssa. Tarkoituksena oli kuvailla millaisia ajatuksia ja kokemuksia esihenkilöillä on vertaismentoroinnista. Tavoitteena oli kuvailla, millaisia vaikutuksia vertaismentoroinnilla on esihenkilöiden työhyvinvointiin ja työhön sitoutumiseen. Kehittämisvaiheen tarkoituksena oli kehittää mentorointimalli yhdessä toimijoiden kanssa ja tavoitteena tuottaa organisaatiota palveleva uusi toimintamalli esihenkilöiden työn tueksi, jota voidaan hyödyntää myös muilla sosiaali- ja terveysaloilla.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden muutokset, säästö- ja tehokkuuspaineet sekä eläköityvä henkilöstö vaikuttavat suuresti työyhteisön työhyvinvointiin ja tarpeeseen kehittää toimintamenetelmiä johtamisen työn tueksi. Mentoroinnin on todettu vahvistavan esihenkilöiden johtamistyötä, osaamista, työnhallintaa ja työhyvinvointia, joka on lisännyt esihenkilöiden työhön sitoutumista. Panostamalla työhyvinvointiin organisaatiossa kehittämällä työkaluja johtamisen tueksi, parannamme työhön sitoutumista ja vaikutamme organisaation tuottavuuteen sekä asiakastyytyväisyyteen.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tietoperusta sisältää työhyvinvoinnin ja työhön sitoutumisen sekä esihenkilötyön, mentoroinnin ja vertaismentoroinnin määritelmää. Tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla keväällä 2022. Tähän kuului myös kehittämisosuus, johon osallistui tutkimukseen osallistuneet esihenkilöt. Kehittämisvaiheessa toteutettiin yhteiskehittämisen virtuaalityöpaja, jossa kehitimme yhdessä mentorointimallia tutkimuksellisen kehittämistyön pohjalta.
Tulosten perusteella esihenkilöiden ajatukset ja kokemukset työhyvinvoinnista ja työhön sitoutumisesta sekä vertaismentoroinnin mahdollisuuksista tukivat toisiaan. Vertaismentoroinnilla nähtiin mahdollisuuksia tukea ja lisätä esihenkilöiden työhyvinvointia ja työhön sitoutumista, kunhan vertaismentoroinnin haasteet huomioitiin riittävän hyvin varsinaisessa mentorointiprosessissa. Tulee kuitenkin huomioida, että tähän tutkimukselliseen kehittämistyöhön osallistui vain osa Lohjan kaupungin ikääntyneiden palvelualueen esihenkilöistä, mutta haastatteluista saatiin paljon hyvää tietoa mentoroinnin soveltamiselle ja tarpeelle työyhteisössä. Jatkokehittämishaasteena on selvittää, toimiiko vertaismentorointimalli esihenkilöiden työn tukena ja kuinka sen käyttöönotto sujuu sekä voisiko mallia hyödyntää myös muilla sosiaali- ja terveysaloilla.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden muutokset, säästö- ja tehokkuuspaineet sekä eläköityvä henkilöstö vaikuttavat suuresti työyhteisön työhyvinvointiin ja tarpeeseen kehittää toimintamenetelmiä johtamisen työn tueksi. Mentoroinnin on todettu vahvistavan esihenkilöiden johtamistyötä, osaamista, työnhallintaa ja työhyvinvointia, joka on lisännyt esihenkilöiden työhön sitoutumista. Panostamalla työhyvinvointiin organisaatiossa kehittämällä työkaluja johtamisen tueksi, parannamme työhön sitoutumista ja vaikutamme organisaation tuottavuuteen sekä asiakastyytyväisyyteen.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tietoperusta sisältää työhyvinvoinnin ja työhön sitoutumisen sekä esihenkilötyön, mentoroinnin ja vertaismentoroinnin määritelmää. Tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla keväällä 2022. Tähän kuului myös kehittämisosuus, johon osallistui tutkimukseen osallistuneet esihenkilöt. Kehittämisvaiheessa toteutettiin yhteiskehittämisen virtuaalityöpaja, jossa kehitimme yhdessä mentorointimallia tutkimuksellisen kehittämistyön pohjalta.
Tulosten perusteella esihenkilöiden ajatukset ja kokemukset työhyvinvoinnista ja työhön sitoutumisesta sekä vertaismentoroinnin mahdollisuuksista tukivat toisiaan. Vertaismentoroinnilla nähtiin mahdollisuuksia tukea ja lisätä esihenkilöiden työhyvinvointia ja työhön sitoutumista, kunhan vertaismentoroinnin haasteet huomioitiin riittävän hyvin varsinaisessa mentorointiprosessissa. Tulee kuitenkin huomioida, että tähän tutkimukselliseen kehittämistyöhön osallistui vain osa Lohjan kaupungin ikääntyneiden palvelualueen esihenkilöistä, mutta haastatteluista saatiin paljon hyvää tietoa mentoroinnin soveltamiselle ja tarpeelle työyhteisössä. Jatkokehittämishaasteena on selvittää, toimiiko vertaismentorointimalli esihenkilöiden työn tukena ja kuinka sen käyttöönotto sujuu sekä voisiko mallia hyödyntää myös muilla sosiaali- ja terveysaloilla.