Asiakaslähtöinen kehittäminen tutkintavankeudessa : motivaatiota ja osallisuutta muutokseen
Stranden, Lea (2022)
Stranden, Lea
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112624271
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112624271
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli kehittää ryhmämuotoista toimintamallia Vantaan vankilassa tutkintavankeudessa olevien asiakkaiden alkuvaiheen tiedontarpeiden parantamiseksi. Kehittämistehtävän tavoitteena oli koostaa materiaalia tulovaiheen perehdytysryhmään sekä saada tietoa palvelutarpeista toimintamallin ja palvelujen jatkokehittämiseksi. Lähtökohtana kehittämistehtävälle olivat käytännön asiakastyössä esille nousseet tiedonsaannintarpeet, joten opinnäytetyössä oli kyse myös oman työn kehittämisestä. Aihetta lähestyttiin asiakaslähtöisesti sosiaalisen tuen näkökulmasta.
Opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistehtävä, jossa on käytetty toimintatutkimuksellisia menetelmiä. Kehittämistehtävässä toteutettiin toimintatutkimuksen yksi sykli. Aineiston keräämisessä menetelmien valintaan vaikutti sekä toimintaympäristö että kohderyhmän erityispiirteet. Kehittämistehtävään osallistui 22 tutkintavankeudessa olevaa asiakasta. Kehittämistehtävän aineisto muodostui asiointi- ja palautelomakkeista, kehittämisryhmien keskustelujen äänitallenteista sekä Post-it muistilapuille dokumentoiduista tarpeista. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä käyttäen.
Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen muodostaa toimintaympäristön kuvaus, sosiaalinen tuki sekä Ryanin ja Decin itsemääräämisteoria. Asiakkaiden palvelutarpeita tarkastellaan kolmen psykologisen perustarpeen; autonomian, kyvykkyyden ja yhteenkuuluvuuden kannalta. Perustarpeisiin kiinnittyy myös motivaation eri muodot, joiden ilmentymistä aineistossa tutkitaan.
Asiakkaiden antama palaute kehittämisryhmistä antaa aihetta jatkaa ryhmämuotoisen perehdyttämisen kehittämistä edelleen. Heidän kokemuksensa mukaan helposti saatava ja selkeässä muodossa oleva tieto vankilan toimintakäytännöistä vähentää epätietoisuutta. Asiakkaat kokivat tärkeäksi saada tietoa toimintamahdollisuuksista, vankeusprosessista sekä heitä koskevista ajankohtaisista muutoksista.
Keskeisimmät tulokset palvelutarpeiden ja psykologisten perustarpeiden tyydyttymisen yhteydestä osoittivat, että asiakkaille tärkeät ihmissuhteet ilmensivät yhteenkuuluvuuden tunnetta. Asiakkaat saivat läheisiltä tukea ja halusivat ylläpitää suhteita. Autonomiaa ja valinnanvapautta ilmeni eniten osastolla tapahtuvissa arjen toiminnoissa, jotka perustuvat vapaaehtoisuuteen. Sen sijaan kyvykkyyden tunnetta vähensi merkityksellisyyden puute ja autonomiaa puolestaan vaihtoehtojen puute. Edellä mainitut puutteet vähentävät sisäistä motivaatiota tai pyrkimystä siihen. Palveluiden kehittämisessä tuleekin kiinnittää enemmän huomiota tekijöihin, jotka heikentävät perustarpeiden tyydyttymistä. Oma tutkimusaiheensa olisi selvittää psykologisten perustarpeiden tyydyttymistä henkilökunnan keskuudessa.
Opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistehtävä, jossa on käytetty toimintatutkimuksellisia menetelmiä. Kehittämistehtävässä toteutettiin toimintatutkimuksen yksi sykli. Aineiston keräämisessä menetelmien valintaan vaikutti sekä toimintaympäristö että kohderyhmän erityispiirteet. Kehittämistehtävään osallistui 22 tutkintavankeudessa olevaa asiakasta. Kehittämistehtävän aineisto muodostui asiointi- ja palautelomakkeista, kehittämisryhmien keskustelujen äänitallenteista sekä Post-it muistilapuille dokumentoiduista tarpeista. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä käyttäen.
Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen muodostaa toimintaympäristön kuvaus, sosiaalinen tuki sekä Ryanin ja Decin itsemääräämisteoria. Asiakkaiden palvelutarpeita tarkastellaan kolmen psykologisen perustarpeen; autonomian, kyvykkyyden ja yhteenkuuluvuuden kannalta. Perustarpeisiin kiinnittyy myös motivaation eri muodot, joiden ilmentymistä aineistossa tutkitaan.
Asiakkaiden antama palaute kehittämisryhmistä antaa aihetta jatkaa ryhmämuotoisen perehdyttämisen kehittämistä edelleen. Heidän kokemuksensa mukaan helposti saatava ja selkeässä muodossa oleva tieto vankilan toimintakäytännöistä vähentää epätietoisuutta. Asiakkaat kokivat tärkeäksi saada tietoa toimintamahdollisuuksista, vankeusprosessista sekä heitä koskevista ajankohtaisista muutoksista.
Keskeisimmät tulokset palvelutarpeiden ja psykologisten perustarpeiden tyydyttymisen yhteydestä osoittivat, että asiakkaille tärkeät ihmissuhteet ilmensivät yhteenkuuluvuuden tunnetta. Asiakkaat saivat läheisiltä tukea ja halusivat ylläpitää suhteita. Autonomiaa ja valinnanvapautta ilmeni eniten osastolla tapahtuvissa arjen toiminnoissa, jotka perustuvat vapaaehtoisuuteen. Sen sijaan kyvykkyyden tunnetta vähensi merkityksellisyyden puute ja autonomiaa puolestaan vaihtoehtojen puute. Edellä mainitut puutteet vähentävät sisäistä motivaatiota tai pyrkimystä siihen. Palveluiden kehittämisessä tuleekin kiinnittää enemmän huomiota tekijöihin, jotka heikentävät perustarpeiden tyydyttymistä. Oma tutkimusaiheensa olisi selvittää psykologisten perustarpeiden tyydyttymistä henkilökunnan keskuudessa.