Harrastuseläimistä elinvoimaa kuntiin?
Avellán, Paula (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110421971
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110421971
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli selvittää, onko harrastuseläinala (tässä koiriin ja hevosiin liittyvä toiminta) huomioitu kunnissa, antaa tietopohjaista tilannekuvaa sekä tarjota kunnille uusia menetelmiä ja suuntaviivoja käytännön strategiatyöhön. Työn toivotaan toimivan myös keskustelunavaajana harrastuseläinalan ilmiöstä ja osaltaan vähentävän mielikuvaa harrastuseläinalan yrittäjyyden harrastelijamaisuudesta.
Työn tietoperustana käytettiin tutkimuksia kuntien elinvoimasta, harrastuseläimiin liittyviä tutkimuksia sekä erilaisia tilastoja ja julkaisuja. Kansainvälistä näkökulmaa ja vertailukohtaa haettiin ruotsalaisesta hevos- ja koira-alan kehittämisestä. Työ on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin kuntien viranomaisille lähetetyllä sähköisellä kyselyllä ja pilotinomaisesti yhden voimakkaasti kehittyvän kunnan, Loimaan, eläinalan yrittäjille toteutetulla keskustelevalla työpajalla.
Kyselyn perusteella voidaan sanoa, että kunnat eivät ole tunnistaneet eläinalan potentiaalia eivätkä hyödynnä sitä systemaattisesti kunnan kehittämisessä. Eläinalaa ei ole huomioitu kunnan strategioissa kuin ehkä välillisesti. Eläimiä ja niihin liittyvää harrastustoimintaa hyödynnetään kuntamarkkinoinnissa jonkin verran ja eläinalan harrastus- ja yritystoimintaa tuetaan avustuksilla. Eläimet ja niihin liittyvä toiminta huomioidaan hyvin kaavoituksessa ja suurimmalta osalta kunnista löytyy koirapuisto tai muu harrastusalue. Vain kolmannes kuntien sosiaali- ja terveydenhuollosta tai sivistystoimesta on hyödyntänyt koiria tai hevosia osana palveluja.
Yrittäjille suunnattu työpaja nosti vahvasti esiin alan yleisen mielikuvan. Hyvin usein sekä hevos-että koira-alan toimintaa pidetään harrastelijamaisena, vaikka se todellisuudessa vaatii laajaa yrittäjäosaamista ja oman alan tuntemusta. Tästä mielikuvasta tulisi päästä eroon ja nostaa ala tasa-arvoiseksi muiden toimialojen kanssa. Työpajassa laadittiin Loimaan eläinalan vuorovaikutteinen tilannekuva. Käytännön toteutus toi esiin, että tilannekuva on erinomaisesti hyödynnettävissä kuntien uusien potentiaalien kartoittamisessa. Yrittäjät toivat esiin myös alan ekosysteemin rakentamisen luonnollisena osana kunnan palveluja. Keskustelun pohjalta laadittiin malli Koiran palvelupolusta Loimaalle.
Eläinalan vaikuttavuus ja merkitys sekä taloudelle että kuntakehittämiselle vaatii jatkotutkimusta. Mielenkiintoinen jatkotutkimus voisi myös olla eläimen merkitys yksilön asuinpaikan tai kotikunnan valinnassa.
Työn tietoperustana käytettiin tutkimuksia kuntien elinvoimasta, harrastuseläimiin liittyviä tutkimuksia sekä erilaisia tilastoja ja julkaisuja. Kansainvälistä näkökulmaa ja vertailukohtaa haettiin ruotsalaisesta hevos- ja koira-alan kehittämisestä. Työ on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin kuntien viranomaisille lähetetyllä sähköisellä kyselyllä ja pilotinomaisesti yhden voimakkaasti kehittyvän kunnan, Loimaan, eläinalan yrittäjille toteutetulla keskustelevalla työpajalla.
Kyselyn perusteella voidaan sanoa, että kunnat eivät ole tunnistaneet eläinalan potentiaalia eivätkä hyödynnä sitä systemaattisesti kunnan kehittämisessä. Eläinalaa ei ole huomioitu kunnan strategioissa kuin ehkä välillisesti. Eläimiä ja niihin liittyvää harrastustoimintaa hyödynnetään kuntamarkkinoinnissa jonkin verran ja eläinalan harrastus- ja yritystoimintaa tuetaan avustuksilla. Eläimet ja niihin liittyvä toiminta huomioidaan hyvin kaavoituksessa ja suurimmalta osalta kunnista löytyy koirapuisto tai muu harrastusalue. Vain kolmannes kuntien sosiaali- ja terveydenhuollosta tai sivistystoimesta on hyödyntänyt koiria tai hevosia osana palveluja.
Yrittäjille suunnattu työpaja nosti vahvasti esiin alan yleisen mielikuvan. Hyvin usein sekä hevos-että koira-alan toimintaa pidetään harrastelijamaisena, vaikka se todellisuudessa vaatii laajaa yrittäjäosaamista ja oman alan tuntemusta. Tästä mielikuvasta tulisi päästä eroon ja nostaa ala tasa-arvoiseksi muiden toimialojen kanssa. Työpajassa laadittiin Loimaan eläinalan vuorovaikutteinen tilannekuva. Käytännön toteutus toi esiin, että tilannekuva on erinomaisesti hyödynnettävissä kuntien uusien potentiaalien kartoittamisessa. Yrittäjät toivat esiin myös alan ekosysteemin rakentamisen luonnollisena osana kunnan palveluja. Keskustelun pohjalta laadittiin malli Koiran palvelupolusta Loimaalle.
Eläinalan vaikuttavuus ja merkitys sekä taloudelle että kuntakehittämiselle vaatii jatkotutkimusta. Mielenkiintoinen jatkotutkimus voisi myös olla eläimen merkitys yksilön asuinpaikan tai kotikunnan valinnassa.