Kokemusotantamenetelmä arjen kroonisen kivun arvioinnissa : systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Alatalo, Anita; Hemmilä, Iines (2022)
Alatalo, Anita
Hemmilä, Iines
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022102421574
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022102421574
Tiivistelmä
Kipu ei ole vain oire tai aistimus, vaan kokemus, johon liittyy joukko erilaisia kognitiivisia, psykologisia sekä ympäristö- ja sosiokulttuurisia tekijöitä. Kivun monimuotoisuus ja kipukokemuksen subjektiivisuus tekevät kivusta vaikean hoitaa. Jotta kivusta voitaisiin saada riittävän tarkka käsitys, olisi kivusta tärkeää saada tietoa tapaamisella toteutettujen arviointimenetelmien lisäksi myös henkilön arjesta. Hetkellisten kokemusten keräämiseen kehitetty kokemusotantamenetelmä tarjoaa mahdollisuuden löytää säännönmukaisuuksia kipuoireiden ja arjen kontekstien välillä ja sen on todettu soveltuvan erinomaisesti kivun tutkimiseen. Menetelmän monitahoinen protokolla vaatii tutkijoilta tarkkaa suunnittelua sekä useita valintoja metodien suhteen. Virallisen ohjeistuksen puuttuessa menetelmän suosion kasvaminen on lisännyt myös käytön moninaisuutta.
Systemaattisella kirjallisuuskatsauksella selvitettiin, miten kokemusotantamenetelmää on käytetty kroonisen kivun arvioinnissa arjessa, mitä krooniseen kipuun vaikuttavia biopsykososiaalisia tekijöitä on menetelmän avulla tutkittu ja millaisia vaikutuksia näillä tekijöillä on kipukokemukseen. Katsaukseen valikoitui 12 tutkimusta vuosilta 2004–2022. Katsauksen synteesin perusteella kokemusotantamenetelmää on käytetty kroonisen kivun arvioinnissa hyvin heterogeenisesti, mutta joitakin yhtäläisyyksiä menetelmän käytössä on havaittavissa. Yleisin kivun seurantajakso kesti seitsemän vuorokautta, ja suosituin merkinantojen määrä oli viidesti päivässä. Käytetyin tiedonkeruumenetelmä oli kämmentietokone ja kipua arvioitiin useimmin numeerisen NRS-asteikon avulla. Katsauksen perusteella biopsykososiaalisia arjen tekijöitä pystyttiin tarkastelemaan kokemusotantamenetelmän avulla ja tekijät vaikuttivat kipuun joko sitä lisäävästi tai vähentävästi. Osalla tarkastelluista tekijöistä ei ollut vaikutusta kipukokemukseen.
Menetelmän avulla arjesta saatujen havaintojen hyödyntäminen voi antaa fysioterapeutille lisää keinoja vaikuttaa asiakkaan kipuoireiden vähenemiseen ja niiden kanssa elämiseen. Fysioterapiassa menetelmää voisi hyödyntää myös lisäämällä tutkimusjaksoon erilaisia fysioterapeuttisia interventioita, jolloin niiden vaikuttavuudesta voitaisiin saada yksilöllistä tietoa.
Systemaattisella kirjallisuuskatsauksella selvitettiin, miten kokemusotantamenetelmää on käytetty kroonisen kivun arvioinnissa arjessa, mitä krooniseen kipuun vaikuttavia biopsykososiaalisia tekijöitä on menetelmän avulla tutkittu ja millaisia vaikutuksia näillä tekijöillä on kipukokemukseen. Katsaukseen valikoitui 12 tutkimusta vuosilta 2004–2022. Katsauksen synteesin perusteella kokemusotantamenetelmää on käytetty kroonisen kivun arvioinnissa hyvin heterogeenisesti, mutta joitakin yhtäläisyyksiä menetelmän käytössä on havaittavissa. Yleisin kivun seurantajakso kesti seitsemän vuorokautta, ja suosituin merkinantojen määrä oli viidesti päivässä. Käytetyin tiedonkeruumenetelmä oli kämmentietokone ja kipua arvioitiin useimmin numeerisen NRS-asteikon avulla. Katsauksen perusteella biopsykososiaalisia arjen tekijöitä pystyttiin tarkastelemaan kokemusotantamenetelmän avulla ja tekijät vaikuttivat kipuun joko sitä lisäävästi tai vähentävästi. Osalla tarkastelluista tekijöistä ei ollut vaikutusta kipukokemukseen.
Menetelmän avulla arjesta saatujen havaintojen hyödyntäminen voi antaa fysioterapeutille lisää keinoja vaikuttaa asiakkaan kipuoireiden vähenemiseen ja niiden kanssa elämiseen. Fysioterapiassa menetelmää voisi hyödyntää myös lisäämällä tutkimusjaksoon erilaisia fysioterapeuttisia interventioita, jolloin niiden vaikuttavuudesta voitaisiin saada yksilöllistä tietoa.