Strateginen johtaminen suomalaisilla maatiloilla
Vainikka-Pärhä, Miia (2022)
Vainikka-Pärhä, Miia
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022083119740
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022083119740
Tiivistelmä
Suomalaisella maataloudella on heikko kannattavuus ja alhainen yrittäjätulo. Strategisella johtamisella on havaittu olevan yhteys kannattavuuden kanssa. Strategisen johtamisen lisäämiseksi sitä estävien tekijöiden ja asioiden selvittäminen on tärkeää. Kehittämishankkeen tavoitteena oli tuottaa uutta tutkimustietoa strategisen johtamisen esteistä sekä maatilayrittäjän taustatekijöiden yhteydestä strategiseen johtamiseen. Lisäksi toteutettiin strategisen johtamisen koulutusmateriaali maatalousyrittäjille.
Kehittämishankkeen tietoperusta koostui kolmesta eri osasta; strategisesta johtamisesta, suomalaisesta maataloudesta sekä strategisesta johtamisesta suomalaisilla maatiloilla. Kehittämishanke toteutettiin pääosin määrällisenä tutkimuksena, ja aineiston keräämiseen käytettiin kyselytutkimusta. Kohderyhmänä oli suomalaiset maatilat, joilla on kasvinviljelyä. Aineisto analysoitiin Excel-taulukkolaskentaohjelmalla, SPSS-ohjelmalla sekä Webropolin analysointimahdollisuuksia hyödyntämällä. Lisäksi työssä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää hanketta varten kootun asiantuntijatyöryhmän ryhmäkeskusteluissa. Asiantuntijatyöryhmän keskusteluja hyödynnettiin työn eri vaiheissa, erityisesti koulutusmateriaalin suunnittelussa ja toteutuksessa.
Tutkimustulosten mukaan maatalouden toimintaympäristö koetaan kaikkein suurimmaksi esteeksi strategiselle johtamiselle suomalaisilla maatiloilla. Erityisesti maatalouspolitiikan arvaamattomuus ja sen nopeat muutokset estävät maatiloilla pitkän tähtäimen suunnittelua. Maatalousyrittäjien taustatekijöistä tuotantotavalla, peltopinta-alalla sekä johtamisen kurssille tai hankkeeseen osallistumisella oli yhteys strategiseen johtamiseen. Maatalous- ja puutarha-alan koulutus ei ole tutkimustulosten mukaan yhteydessä strategiseen johtamiseen. Tulos vahvisti näkemystä siitä, että tämänhetkinen koulutussisältö ei vastaa täysin alan nykytarpeita. Kehittämishankkeessa toteutettu koulutusmateriaali lisää maatalousyrittäjien tietoa strategisesta johtamisesta. Uutta tietoa aletaan jakaa lokakuussa 2022 toteutettavassa webinaarissa.
Kehittämishankkeen tietoperusta koostui kolmesta eri osasta; strategisesta johtamisesta, suomalaisesta maataloudesta sekä strategisesta johtamisesta suomalaisilla maatiloilla. Kehittämishanke toteutettiin pääosin määrällisenä tutkimuksena, ja aineiston keräämiseen käytettiin kyselytutkimusta. Kohderyhmänä oli suomalaiset maatilat, joilla on kasvinviljelyä. Aineisto analysoitiin Excel-taulukkolaskentaohjelmalla, SPSS-ohjelmalla sekä Webropolin analysointimahdollisuuksia hyödyntämällä. Lisäksi työssä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää hanketta varten kootun asiantuntijatyöryhmän ryhmäkeskusteluissa. Asiantuntijatyöryhmän keskusteluja hyödynnettiin työn eri vaiheissa, erityisesti koulutusmateriaalin suunnittelussa ja toteutuksessa.
Tutkimustulosten mukaan maatalouden toimintaympäristö koetaan kaikkein suurimmaksi esteeksi strategiselle johtamiselle suomalaisilla maatiloilla. Erityisesti maatalouspolitiikan arvaamattomuus ja sen nopeat muutokset estävät maatiloilla pitkän tähtäimen suunnittelua. Maatalousyrittäjien taustatekijöistä tuotantotavalla, peltopinta-alalla sekä johtamisen kurssille tai hankkeeseen osallistumisella oli yhteys strategiseen johtamiseen. Maatalous- ja puutarha-alan koulutus ei ole tutkimustulosten mukaan yhteydessä strategiseen johtamiseen. Tulos vahvisti näkemystä siitä, että tämänhetkinen koulutussisältö ei vastaa täysin alan nykytarpeita. Kehittämishankkeessa toteutettu koulutusmateriaali lisää maatalousyrittäjien tietoa strategisesta johtamisesta. Uutta tietoa aletaan jakaa lokakuussa 2022 toteutettavassa webinaarissa.