Etätyön vaikutukset LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajakoulutukseen
Matilainen, Camilla; Pieviläinen, Oona (2022)
Matilainen, Camilla
Pieviläinen, Oona
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060816759
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060816759
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää millä tavoin etätyöhön siirtyminen on vaikuttanut LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön terveydenhoitajakoulutuksen opetushenkilöstön työhön. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä ymmärrystä etäopetuksen vaikutuksista sekä hyödyntää koottua tietoa etäopetuksen kehittämiseen tulevaisuudessa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Teemahaastattelu toteutettiin ryhmähaastatteluna ja aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Teemat olivat etätyön vaikutukset työskentelyyn, etätyön hyödyt ja etätyön haitat.
Tuloksista ilmeni, että etätyöhön siirryttäessä vuorovaikutuksen puuttumisella sekä työnkuvan muutoksella oli suurin vaikutus työskentelyyn. Etätyön haitoista nousi esiin vuorovaikutuksen puuttuminen sekä yksin työskentely, kun taas hyödyistä ajankäytön joustavuus. Myös tekninen osaaminen ja siihen liittyvät haasteet korostuivat. Oleellista olisi ottaa vielä nykyistä enemmän huomioon työhyvinvoinnin parantamista etätyöskentelyssä. Työaikojen seurantaa olisi hyvä tehostaa, jotta työ- ja vapaa-aika erottuisi nykyistä varmemmin. Lisäksi työaikojen liiallista venymistä voitaisiin ehkäistä. Myös avun saamista etätyössä tulisi helpottaa ja tehostaa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Teemahaastattelu toteutettiin ryhmähaastatteluna ja aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Teemat olivat etätyön vaikutukset työskentelyyn, etätyön hyödyt ja etätyön haitat.
Tuloksista ilmeni, että etätyöhön siirryttäessä vuorovaikutuksen puuttumisella sekä työnkuvan muutoksella oli suurin vaikutus työskentelyyn. Etätyön haitoista nousi esiin vuorovaikutuksen puuttuminen sekä yksin työskentely, kun taas hyödyistä ajankäytön joustavuus. Myös tekninen osaaminen ja siihen liittyvät haasteet korostuivat. Oleellista olisi ottaa vielä nykyistä enemmän huomioon työhyvinvoinnin parantamista etätyöskentelyssä. Työaikojen seurantaa olisi hyvä tehostaa, jotta työ- ja vapaa-aika erottuisi nykyistä varmemmin. Lisäksi työaikojen liiallista venymistä voitaisiin ehkäistä. Myös avun saamista etätyössä tulisi helpottaa ja tehostaa.