Massiivipuuelementtien käyttö kerrostalossa: CLT-kerrostalot
Tiainen, Miikka (2022)
Tiainen, Miikka
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060816712
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060816712
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Nurmeksen ja Jyväskylän CLT-kerrostaloja: Nurmeksen kerrostalosta tutkittiin rakennusteknisiä ratkaisuja, hiilijalanjälkeä sekä energiatodistusta ja Jyväskylän kohteesta asumisen kokemuksia. CLT-rakentaminen eli massiivipuurakenta-minen on uudehko rakennustapa Suomessa. Ekologiset näkökulmat valikoituivat tähän työhön siksi, että puurakentamista pyritään Suomessa lisäämään.
Nurmeksen kerrostalosta tutkittiin rakennusteknisiä ratkaisuja työnjohtajan ja mittamiehen haastatteluilla ja piirustusten avulla. Energiatodistusta tulkittiin ja peilattiin nykyisiin lain-säädäntöihin.
Hiilijalanjälki laskettiin Ympäristöministeriön julkaisemalla Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmällä. Asumisen kokemuksia tutkittiin haastattelemalla rakennuttajaa,
jonka vastaukset perustuivat kerrostalon asukastyytyväisyysraporttiin.
CLT-rakentaminen on monin tavoin positiivinen rakentamisen muoto. Puukerrostalon ra-kentamisessa huomattiin olevan useita hyviä puolia, mutta rakentamisessa on oltava tar-kempi puun ominaisuuksien vuoksi. Rakennuksen hiilijalanjälkeä laskettaessa huomat-tiin, että betonista tuleva osuus hiilijalanjälkeen on suuri. Energiatodistusta tutkittaessa havaittiin, että Nurmeksen puukerrostalo on energiatehokas ja tähän vaikuttavat etenkin valitut energiamuodot. Asukkaat ovat olleet suurimmalta osin tyytyväisiä puukerrostalossa asumiseen, mutta äänieristyksestä on tullut kritiikkiä. Tulevaisuudessa olisi hyvä tutkia, millaisia rakenneratkaisuja puukerrostaloissa kannattaisi käyttää, jotta saataisiin sekä ää-nieristävä ja ympäristöystävällinen talo.
Nurmeksen kerrostalosta tutkittiin rakennusteknisiä ratkaisuja työnjohtajan ja mittamiehen haastatteluilla ja piirustusten avulla. Energiatodistusta tulkittiin ja peilattiin nykyisiin lain-säädäntöihin.
Hiilijalanjälki laskettiin Ympäristöministeriön julkaisemalla Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmällä. Asumisen kokemuksia tutkittiin haastattelemalla rakennuttajaa,
jonka vastaukset perustuivat kerrostalon asukastyytyväisyysraporttiin.
CLT-rakentaminen on monin tavoin positiivinen rakentamisen muoto. Puukerrostalon ra-kentamisessa huomattiin olevan useita hyviä puolia, mutta rakentamisessa on oltava tar-kempi puun ominaisuuksien vuoksi. Rakennuksen hiilijalanjälkeä laskettaessa huomat-tiin, että betonista tuleva osuus hiilijalanjälkeen on suuri. Energiatodistusta tutkittaessa havaittiin, että Nurmeksen puukerrostalo on energiatehokas ja tähän vaikuttavat etenkin valitut energiamuodot. Asukkaat ovat olleet suurimmalta osin tyytyväisiä puukerrostalossa asumiseen, mutta äänieristyksestä on tullut kritiikkiä. Tulevaisuudessa olisi hyvä tutkia, millaisia rakenneratkaisuja puukerrostaloissa kannattaisi käyttää, jotta saataisiin sekä ää-nieristävä ja ympäristöystävällinen talo.