Eläinavusteisuus ilon, innostuksen ja merkityksen lähteenä : eläinavusteisen työskentelyn hyödyt yrittäjille työmotivaation ja työn imun näkökulmista
Martelius, Clarissa; Kerttula, Anna (2022)
Martelius, Clarissa
Kerttula, Anna
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060214905
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060214905
Tiivistelmä
Sosiaalialalla työympäristöt saattavat olla henkisesti kuormittavia, jolloin olisi hyödyllistä tunnistaa ne tekijät, jotka synnyttävät työmotivaatiota ja työn imua. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät eläinavusteisessa työssä mahdollisesti synnyttävät, ylläpitävät ja lisäävät työmotivaatiota ja työn imua eläinavusteisia menetelmiä käyttävillä yrittäjillä. Tarkoituksena oli lisäksi tuoda näkyväksi eläinavusteisen työskentelyn hyödyt sosiaalialan yrittäjille, ja erityisesti heille, jotka etsivät työhönsä motivaatiota tai työn tuunaamisen keinoja.
Yhteistyökumppaneina toimi viisi yrittäjää, jotka käyttävät asiakastyössään työpareina eläimiä. Yrittäjien asiakasryhmät koostuvat lapsista, nuorista ja aikuisista. Opinnäytetyön tietoperusta muodostui ulkomaalaisista ja kotimaisista tutkimuksista eläinavusteisten menetelmien käytöstä ja hyödyistä sekä kirjallisuudesta työmotivaatiosta ja työn imusta. Aineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden avulla. Teemahaastattelu antaa vapauden puheelle sekä tiedon keräämiselle aiheesta, josta taustatietoa ei vielä ole runsaasti. Aineisto oli laadullista, sen analysointia tehtiin teemoittelun ja teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Eläinavusteinen työskentely koettiin yleisesti innostusta ja merkityksellisyyden kokemuksia tuottavaksi työmenetelmäksi. Motivaatiota synnyttivät asiakkaan ja eläimen välisen yhteyden muodostumisen ja suhteen kehittymisen seuraaminen, työn palkitsevuus esimerkiksi asiakkaiden onnistumisien kautta, työssä koettu innostus edellä mainittujen tekijöiden johdosta sekä mahdollisuus toteuttaa itseään ja hyödyntää vahvuuksiaan. Työn imua tukevia tekijöitä olivat esimerkiksi työssä koettu ilo eläimen läsnäolon takia ja inspiraatio eläimen vaikutuksesta asiakkaaseen. Kysyttäessä eläimen vaikutuksesta yrittäjien omaan keskittymiseen ja työhön uppoutumiseen, eläimen vaikutus nähtiin tässä yhteydessä kaksijakoisena. Toisaalta eläimen läsnäolo rauhoitti usein asiakastilanteita, mutta samalla se saattoi heikentää keskittymistä itse asiakkaaseen ja estää työhön uppoutumista.
Kaiken kaikkiaan saadut tulokset olivat pääosin odotusten mukaiset. Vaikuttaa siltä, että eläinavusteista työtä tehdään usein sisäisesti motivoituneesti ja siinä on monia elementtejä, jotka motivoivat ja inspiroivat yrittäjiä kerta toisensa jälkeen. Eläinavusteisessa työssä on myös joitakin työn imua tukevia tekijöitä. Tulokset antavat tärkeää tietoa sosiaalialan ammattilaisille siitä, miten omaa työtään voi tuunata ja kehittää etenkin eläinavusteisten menetelmien avulla, mutta ylipäätään myös sosiaalialalle siten, että työmotivaatio ja työn imu työskentelyyn säilyy tai löytyy mahdollisesti uudelleen. Tulokset ovat myös hyödyllisiä tiedon jakamisessa eläinavusteisuuden positiivisista vaikutuksista työelämässä ja ovat todistus siitä, kuinka paljon eläinavusteinen työskentely tuo työmenetelmänä hyötyjä jo yksittäiselle yrittäjälle. Kaikenlainen jatkotutkimus eläinavusteisuudesta asiakasnäkökulman lisäksi työelämän puolelta on tervetullutta, mikäli eläinavusteisia menetelmiä halutaan kehittää ja lisätä niiden käyttöä Suomessa.
Yhteistyökumppaneina toimi viisi yrittäjää, jotka käyttävät asiakastyössään työpareina eläimiä. Yrittäjien asiakasryhmät koostuvat lapsista, nuorista ja aikuisista. Opinnäytetyön tietoperusta muodostui ulkomaalaisista ja kotimaisista tutkimuksista eläinavusteisten menetelmien käytöstä ja hyödyistä sekä kirjallisuudesta työmotivaatiosta ja työn imusta. Aineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden avulla. Teemahaastattelu antaa vapauden puheelle sekä tiedon keräämiselle aiheesta, josta taustatietoa ei vielä ole runsaasti. Aineisto oli laadullista, sen analysointia tehtiin teemoittelun ja teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Eläinavusteinen työskentely koettiin yleisesti innostusta ja merkityksellisyyden kokemuksia tuottavaksi työmenetelmäksi. Motivaatiota synnyttivät asiakkaan ja eläimen välisen yhteyden muodostumisen ja suhteen kehittymisen seuraaminen, työn palkitsevuus esimerkiksi asiakkaiden onnistumisien kautta, työssä koettu innostus edellä mainittujen tekijöiden johdosta sekä mahdollisuus toteuttaa itseään ja hyödyntää vahvuuksiaan. Työn imua tukevia tekijöitä olivat esimerkiksi työssä koettu ilo eläimen läsnäolon takia ja inspiraatio eläimen vaikutuksesta asiakkaaseen. Kysyttäessä eläimen vaikutuksesta yrittäjien omaan keskittymiseen ja työhön uppoutumiseen, eläimen vaikutus nähtiin tässä yhteydessä kaksijakoisena. Toisaalta eläimen läsnäolo rauhoitti usein asiakastilanteita, mutta samalla se saattoi heikentää keskittymistä itse asiakkaaseen ja estää työhön uppoutumista.
Kaiken kaikkiaan saadut tulokset olivat pääosin odotusten mukaiset. Vaikuttaa siltä, että eläinavusteista työtä tehdään usein sisäisesti motivoituneesti ja siinä on monia elementtejä, jotka motivoivat ja inspiroivat yrittäjiä kerta toisensa jälkeen. Eläinavusteisessa työssä on myös joitakin työn imua tukevia tekijöitä. Tulokset antavat tärkeää tietoa sosiaalialan ammattilaisille siitä, miten omaa työtään voi tuunata ja kehittää etenkin eläinavusteisten menetelmien avulla, mutta ylipäätään myös sosiaalialalle siten, että työmotivaatio ja työn imu työskentelyyn säilyy tai löytyy mahdollisesti uudelleen. Tulokset ovat myös hyödyllisiä tiedon jakamisessa eläinavusteisuuden positiivisista vaikutuksista työelämässä ja ovat todistus siitä, kuinka paljon eläinavusteinen työskentely tuo työmenetelmänä hyötyjä jo yksittäiselle yrittäjälle. Kaikenlainen jatkotutkimus eläinavusteisuudesta asiakasnäkökulman lisäksi työelämän puolelta on tervetullutta, mikäli eläinavusteisia menetelmiä halutaan kehittää ja lisätä niiden käyttöä Suomessa.