Elinikäinen hallintaoikeus : edunvalvontavaltuutetun oikeudet ja velvollisuudet
Salmela, Rebekka (2022)
Salmela, Rebekka
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060113957
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060113957
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin kuvitteellista esimerkkitapausta, jossa edunvalvontavaltuutetun ja päämiehen, jota valtuutettu edustaa, välisiä oikeuksia ja velvollisuuksia tarkasteltiin oikeudellisesta näkökulmasta käsin. Työssä selvitettiin, onko edunvalvontavaltuutetun mahdollista luopua päämiehensä puolesta elinikäisestä hallintaoikeudesta sekä sitä, millaisia veroseuraamuksia tästä luopumisesta koituisi valtuutetulle, jonka omistamaan asunto-osakkeeseen päämiehellä elinikäinen hallintaoikeus on.
Opinnäytetyön kuvitteellisessa esimerkkitapauksessa edunvalvontavaltuutettuna toimi muistisairaan vanhuksen lapsi, ja päämiehenä toimi edellä mainittu vanhus.
Opinnäytetyön aihe on ajankohtainen Suomen demografisen kehityksen johdosta, minkä johdosta yhä useampi joutuu tulevaisuudessa vastaavaan tilanteeseen opinnäytetyön esimerkkitapauksen kanssa.
Tutkimusmenetelminä käytettiin kolmea erilaista menetelmää: kvalitatiivista, oikeusdogmaattista että perusoikeusmyönteistä tulkintakantaa.
Keskeiset johtopäätökset työn tuloksista kertoivat siitä, että edunvalvontaa ja edunvalvontavaltuutusta käyttäessä tulisi valtuutuksen vaatiman valtakirjan olla tarkasti laadittu, jotta päämiehen etu tulee huomioitua asianmukaisella tavalla ja hänen perusoikeuksiansa kunnioitettua, sillä valtakirjan lainvoimaisuuden myötä, tekee edunvalvontavaltuutettu oikeustoimet päämiehensä puolesta ja tehdyt oikeustoimet sitovat myös päämiestä.
Opinnäytetyön kuvitteellisessa esimerkkitapauksessa edunvalvontavaltuutettuna toimi muistisairaan vanhuksen lapsi, ja päämiehenä toimi edellä mainittu vanhus.
Opinnäytetyön aihe on ajankohtainen Suomen demografisen kehityksen johdosta, minkä johdosta yhä useampi joutuu tulevaisuudessa vastaavaan tilanteeseen opinnäytetyön esimerkkitapauksen kanssa.
Tutkimusmenetelminä käytettiin kolmea erilaista menetelmää: kvalitatiivista, oikeusdogmaattista että perusoikeusmyönteistä tulkintakantaa.
Keskeiset johtopäätökset työn tuloksista kertoivat siitä, että edunvalvontaa ja edunvalvontavaltuutusta käyttäessä tulisi valtuutuksen vaatiman valtakirjan olla tarkasti laadittu, jotta päämiehen etu tulee huomioitua asianmukaisella tavalla ja hänen perusoikeuksiansa kunnioitettua, sillä valtakirjan lainvoimaisuuden myötä, tekee edunvalvontavaltuutettu oikeustoimet päämiehensä puolesta ja tehdyt oikeustoimet sitovat myös päämiestä.