Vähäpäästöisen infratyömaan vaatimuksien pilotointi ja niiden vaikutukset infrarakentamisen päästöihin, kustannuksiin ja rakentamiseen
Luoto, Juuso (2022)
Luoto, Juuso
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053113754
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053113754
Tiivistelmä
Ilmaston lämpeneminen on nyt maailmanlaajuinen ongelma. ilmastonmuutoksen ehkäisy vaatii useita ja nopeita tehtäviä, jotta ilmaston lämpeneminen saadaan rajattua 2 celsiusasteeseen tai jopa 1,5 celsiusasteeseen, mutta nykyisillä toimenpiteillä tavoitteita ei saavuteta. Tavoitteiden saavuttamiseksi vaaditaan toimenpiteitä ja omia hiilineutraalisuustavoitteita ovat asettaneet EU, Suomi ja Helsingin kaupunki, jonka tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030. Tutkimustyö tehtiin Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön Yleiset alueet -palvelulle.
Rakentaminen on merkittävä päästöjen synnyttäjä ja Helsingin kaupungin hiilineutraalisuustavoitteet vaativat kehitystoimenpiteitä kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi infrarakentamisessa korvaamalla fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla polttoaineilla. Toiminnallisessa opinnäytetyössä tavoitteena oli pilotoida vähäpäästöisen infratyömaan vaatimukset ja selvittää vaatimuksien vaikutukset kasvihuonepäästöihin, kustannuksiin ja rakentamiseen.
Tutkimuksessa käytettiin kasvihuonepäästöjen tutkimuksellista lähdemateriaalia, Helsingin kaupungin laatimia päätöksiä ja Ympäristöministeriön kanssa laadittua green deal -sopimuksen sisältöä. Pilottiurakasta kerättiin aineistoa, jonka avulla voitiin laskea kasvihuonepäästövähennykset sekä kustannusmuutokset. Vaikutukset urakoitsijoihin selvitettiin pääurakoitsijoille ja aliurakoitsijoille toimitetulla kyselyllä.
Tutkimuksessa pilotoidut vähäpäästöisen työmaan vaatimukset on otettu käyttöön lähes kaikissa Helsingin kaupungin kilpailutetuissa infrarakentamisen kohteissa, mikä osoittaa vaatimuksien onnistuneen. Tulokset osoittavat, että vaatimuksilla saavutettiin merkittäviä kasvihuonepäästövähennyksiä fossiilisiin polttoaineisen verrattuna, mutta vähennyksistä muodostui lisäkustannuksia, jotka eivät kuitenkaan olleet suuria suhteutettuna investoinnin kokoon. Kyselyn tuloksilla vaatimuksia ei muutettu, koska vastauksien perusteella muutostarpeita ei ollut. Vastauksissa lähinnä kyseenalaistettiin vaatimuksien tarpeellisuus.
Tutkimuksessa päivitettyjen malliasiakirjojen ja laadittujen taulukoiden avulla voidaan ottaa käyttöön tiukempia vaatimuksia ja tehdä kasvihuonepäästöjen ja kustannuksien seurantaa. Uusien käyttövoimien tullessa markkinoille on seurannan työkalut päivitettävä vastaamaan näitä.
Rakentaminen on merkittävä päästöjen synnyttäjä ja Helsingin kaupungin hiilineutraalisuustavoitteet vaativat kehitystoimenpiteitä kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi infrarakentamisessa korvaamalla fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla polttoaineilla. Toiminnallisessa opinnäytetyössä tavoitteena oli pilotoida vähäpäästöisen infratyömaan vaatimukset ja selvittää vaatimuksien vaikutukset kasvihuonepäästöihin, kustannuksiin ja rakentamiseen.
Tutkimuksessa käytettiin kasvihuonepäästöjen tutkimuksellista lähdemateriaalia, Helsingin kaupungin laatimia päätöksiä ja Ympäristöministeriön kanssa laadittua green deal -sopimuksen sisältöä. Pilottiurakasta kerättiin aineistoa, jonka avulla voitiin laskea kasvihuonepäästövähennykset sekä kustannusmuutokset. Vaikutukset urakoitsijoihin selvitettiin pääurakoitsijoille ja aliurakoitsijoille toimitetulla kyselyllä.
Tutkimuksessa pilotoidut vähäpäästöisen työmaan vaatimukset on otettu käyttöön lähes kaikissa Helsingin kaupungin kilpailutetuissa infrarakentamisen kohteissa, mikä osoittaa vaatimuksien onnistuneen. Tulokset osoittavat, että vaatimuksilla saavutettiin merkittäviä kasvihuonepäästövähennyksiä fossiilisiin polttoaineisen verrattuna, mutta vähennyksistä muodostui lisäkustannuksia, jotka eivät kuitenkaan olleet suuria suhteutettuna investoinnin kokoon. Kyselyn tuloksilla vaatimuksia ei muutettu, koska vastauksien perusteella muutostarpeita ei ollut. Vastauksissa lähinnä kyseenalaistettiin vaatimuksien tarpeellisuus.
Tutkimuksessa päivitettyjen malliasiakirjojen ja laadittujen taulukoiden avulla voidaan ottaa käyttöön tiukempia vaatimuksia ja tehdä kasvihuonepäästöjen ja kustannuksien seurantaa. Uusien käyttövoimien tullessa markkinoille on seurannan työkalut päivitettävä vastaamaan näitä.