OHJATTU KIIPEILY SOSIAALIPEDAGOGIIKAN TYÖSKENTELYMENETELMÄNÄ
Vana, Tiia (2022)
Vana, Tiia
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053013056
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053013056
Tiivistelmä
Suomessa vähintään joka viides kokee mielenterveyteen liittyviä vaikeuksia. Heistä vain puolet kokee saavansa tarvitsemansa avun. Sosiaalipedagogiikan Säätiö eli Sosped Säätiö on yksi näistä toimijoista, jotka pyrkivät vastaamaan tähän ongelmaan ennaltaehkäisevästi sekä korjaavasti, auttaen ja tukien yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia ja sisäistä kasvua. Tässä opinnäytetyössä lähestytään kiipeilyä mahdollisena sosiaalipedagogisena työskentelymenetelmänä ja tutkitaan, kuinka se soveltuu sosiaalipedagogiseen tapaan tehdä työtä. Sosped-säätiön hankkeen toimintaa ohjaa vahvasti yhteisöllisyys, osallisuus ja vertaisuus. Nämä asiat yhdistyvät myös ohjatussa kiipeilyssä.
Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia laadullisesti, miten kiipeily soveltuu osaksi sosiaalipedagogista työotetta ja menetelmäkirjoa. Tutkimukseen osallistujat kävivät neljä kertaa tavoitteellisessa, ohjatussa kiipeilyssä, minkä jälkeen heitä haastateltiin kokemuksesta ja siitä, minkälaisia tunteita pedagoginen kiipeily heissä herätti. Tunteiden tunnistaminen on kiipeilykertoja ohjaava punainen lanka, koska ihmisten henkinen hyvinvointi on sidoksissa syvästi tunteisiin: niiden tunnistamiseen, hyväksymiseen ja niiden kanssa elämiseen. Haastattelun aineistot analysoitiin peilaamalla jo tiedettyä teoriaa sosiaalipedagogiikasta ja tunteiden vaikutuksesta hyvinvointiin, osallistujien kokemuksiin ja tuntemuksiin. Haastateltavia oli kolme henkilöä ja haastattelut olivat strukturoimattomia, teemayksilöhaastatteluja. Aineistoa analysoitiin teoriaohjaavasti.
Haastattelut antoivat hyvin toisistaan poikkeavia merkityksiä ohjatulle kiipeilykokemukselle. Kuiteinkin kaikkia yhdistävä tekijä ja vaikutus oli loppujen lopuksi sama: jokin tietty tunne tai kokemus kiipeily kerroilta oli jäänyt vahvasti mieleen ja sitä sanoitettiin jollain tavalla liittyväksi muuhunkin elämän osa-alueisiin ja arkeen. Osallistujat sanoittivat kokeneensa monia eri tunteita kiipeily kerroilla, mitä kiipeilyn tiedetään yleisesti aktivoivan, kuten jännitystä, kauhua, iloa, onnistumisen ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Koettujen tunteiden reflektoinnin ja metaforien käytön kautta osallistujat saivat yhtymäpinnan omaan arkielämäänsä
Tuloksista kävi ilmi, että kiipeilyllä saatiin aikaan osallistujilla erilaisia tunnekokemuksia, joiden tiedetään vaikuttavan ihmisen sisäiseen kasvuun ja hyvinvointiin. Tulokset vahvistivat pedagogisen kiipeilyn käytön mahdollisuuksia sosiaalipedagogisena metodina. Opinnäytetyön antia voidaan käyttää jatkossa aiheen lisätutkimiseen, kehittämiseen sekä jalostaa siitä mahdollinen työmenetelmä sosiaalipedagogisella otteella työskenteleville. Tutkimusta voidaan myös hyödyntää muokattavaksi muuhun elämys perustaiseen toimintaan.
Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia laadullisesti, miten kiipeily soveltuu osaksi sosiaalipedagogista työotetta ja menetelmäkirjoa. Tutkimukseen osallistujat kävivät neljä kertaa tavoitteellisessa, ohjatussa kiipeilyssä, minkä jälkeen heitä haastateltiin kokemuksesta ja siitä, minkälaisia tunteita pedagoginen kiipeily heissä herätti. Tunteiden tunnistaminen on kiipeilykertoja ohjaava punainen lanka, koska ihmisten henkinen hyvinvointi on sidoksissa syvästi tunteisiin: niiden tunnistamiseen, hyväksymiseen ja niiden kanssa elämiseen. Haastattelun aineistot analysoitiin peilaamalla jo tiedettyä teoriaa sosiaalipedagogiikasta ja tunteiden vaikutuksesta hyvinvointiin, osallistujien kokemuksiin ja tuntemuksiin. Haastateltavia oli kolme henkilöä ja haastattelut olivat strukturoimattomia, teemayksilöhaastatteluja. Aineistoa analysoitiin teoriaohjaavasti.
Haastattelut antoivat hyvin toisistaan poikkeavia merkityksiä ohjatulle kiipeilykokemukselle. Kuiteinkin kaikkia yhdistävä tekijä ja vaikutus oli loppujen lopuksi sama: jokin tietty tunne tai kokemus kiipeily kerroilta oli jäänyt vahvasti mieleen ja sitä sanoitettiin jollain tavalla liittyväksi muuhunkin elämän osa-alueisiin ja arkeen. Osallistujat sanoittivat kokeneensa monia eri tunteita kiipeily kerroilla, mitä kiipeilyn tiedetään yleisesti aktivoivan, kuten jännitystä, kauhua, iloa, onnistumisen ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Koettujen tunteiden reflektoinnin ja metaforien käytön kautta osallistujat saivat yhtymäpinnan omaan arkielämäänsä
Tuloksista kävi ilmi, että kiipeilyllä saatiin aikaan osallistujilla erilaisia tunnekokemuksia, joiden tiedetään vaikuttavan ihmisen sisäiseen kasvuun ja hyvinvointiin. Tulokset vahvistivat pedagogisen kiipeilyn käytön mahdollisuuksia sosiaalipedagogisena metodina. Opinnäytetyön antia voidaan käyttää jatkossa aiheen lisätutkimiseen, kehittämiseen sekä jalostaa siitä mahdollinen työmenetelmä sosiaalipedagogisella otteella työskenteleville. Tutkimusta voidaan myös hyödyntää muokattavaksi muuhun elämys perustaiseen toimintaan.