Palliatiivisen potilaan oirehoito: integroiva kirjallisuuskatsaus ja oirekyselylomakkeen laatiminen palliatiiviselle digihoitopolulle
Hyvärinen, Heli (2022)
Hyvärinen, Heli
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051910594
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051910594
Tiivistelmä
Sähköinen tai mobiilina toimiva terveydenhuolto ovat yhä tärkeämpiä potilaslähtöisessä terveydenhuollossa. Erilaiset sähköiset menetelmät, terveyssovellukset ja mobiililaitteet tuovat uusia mahdollisuuksia potilasohjauksen toteutukseen. Internetissä ohjausta voidaan antaa kellonajasta riippumatta. Jotta Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS) syövänhoidon vastuualueella tarjottava palliatiivinen hoito täyttäisi C-tason palliatiivisen keskuksen laatukriteerit, OYS:iin perustetaan monialainen palliatiivinen poliklinikka. Poliklinikan potilaille suunnattu digihoitopolku tukee uusien teknologioiden käyttöönottoa potilashoidossa.
Tutkimuksellinen kehittämistyöni koostuu kahdesta osiosta. Tutkimusosio on integroiva kirjallisuuskatsaus Edmonton Symptom Assessment Scale -oirekyselylomakkeen (ESAS) käytöstä palliatiivisen potilaan hoidossa ja kehittämisosio oirekyselylomakkeen laatiminen palliatiiviselle digihoitopolulle. Tarkoituksena oli kuvailla kirjallisuuskatsauksen avulla ESAS-oirekyselylomakkeen käyttöä palliatiivisen potilaan hoidossa sekä laatia oirekyselylomake palliatiiviselle digihoitopolulle. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää palliatiivisen digihoitopolun luomisessa sekä palliatiivisen potilaan ja hänen omaistensa ohjauksessa.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella ESAS-oirekyselylomake on hoitajan ja lääkärin työkalu (keskustelun avaaja ja lähtökohta, viestintäväline, hoidon suunnittelun ja arvioinnin apuväline sekä hallinnollinen työväline) sekä potilaan hyvän hoidon mahdollistaja (yksilöllinen syövänhoito, oireiden hallinta, elämän laadun paraneminen, potilaslähtöisyys ja laadukas hoito). ESAS-oirekyselylomakkeen käyttöä voidaan edistää rutinoidun käytön, koulutuksen, potilasohjeistuksen ja lomakkeen räätälöinnin avulla.
Kirjallisuuskatsauksesta saatua tietoa hyödynnettiin oirekyselylomakkeen laatimisessa digihoitopolulle. Oirekyselyssä käsitellään 11 oiretta; kipu, hengenahdistus, pahoinvointi/oksettava olo, ruokahaluttomuus, suolen toiminnan ongelmat, virtsaamisen ongelmat, suun kuivuminen, masentuneisuus, ahdistuneisuus, väsyneisyys ja univaikeudet. Kirjallisuuskatsauksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää potilaiden ja omaisten ohjauksen lisäksi myös hoitohenkilökunnan koulutuksessa.
Tutkimuksellinen kehittämistyöni koostuu kahdesta osiosta. Tutkimusosio on integroiva kirjallisuuskatsaus Edmonton Symptom Assessment Scale -oirekyselylomakkeen (ESAS) käytöstä palliatiivisen potilaan hoidossa ja kehittämisosio oirekyselylomakkeen laatiminen palliatiiviselle digihoitopolulle. Tarkoituksena oli kuvailla kirjallisuuskatsauksen avulla ESAS-oirekyselylomakkeen käyttöä palliatiivisen potilaan hoidossa sekä laatia oirekyselylomake palliatiiviselle digihoitopolulle. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää palliatiivisen digihoitopolun luomisessa sekä palliatiivisen potilaan ja hänen omaistensa ohjauksessa.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella ESAS-oirekyselylomake on hoitajan ja lääkärin työkalu (keskustelun avaaja ja lähtökohta, viestintäväline, hoidon suunnittelun ja arvioinnin apuväline sekä hallinnollinen työväline) sekä potilaan hyvän hoidon mahdollistaja (yksilöllinen syövänhoito, oireiden hallinta, elämän laadun paraneminen, potilaslähtöisyys ja laadukas hoito). ESAS-oirekyselylomakkeen käyttöä voidaan edistää rutinoidun käytön, koulutuksen, potilasohjeistuksen ja lomakkeen räätälöinnin avulla.
Kirjallisuuskatsauksesta saatua tietoa hyödynnettiin oirekyselylomakkeen laatimisessa digihoitopolulle. Oirekyselyssä käsitellään 11 oiretta; kipu, hengenahdistus, pahoinvointi/oksettava olo, ruokahaluttomuus, suolen toiminnan ongelmat, virtsaamisen ongelmat, suun kuivuminen, masentuneisuus, ahdistuneisuus, väsyneisyys ja univaikeudet. Kirjallisuuskatsauksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää potilaiden ja omaisten ohjauksen lisäksi myös hoitohenkilökunnan koulutuksessa.