Ohjelmistorobotiikan vaikutukset palkanlaskentatyöhön
Torkko, Eemeli (2022)
Torkko, Eemeli
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205139203
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205139203
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten ohjelmistorobotiikka vaikuttaa työhön toimeksiantajayrityksen palkkahallinnon työntekijöiden näkökulmasta katsottuna. Työn toimeksiantaja oli pirkanmaalainen tilitoimisto. Opinnäytetyössä toteutettiin kyselytutkimus toimeksiantajayrityksen palkkahallinnon työntekijöille. Kysely lähetettiin toimeksiantajayrityksen palkkahallinnon kaikille työntekijöille eli 24 henkilölle. Kyselyyn vastasi 19 henkilöä eli 79 prosenttia. Kyselyllä kartoitettiin työntekijöiden tuntemuksia ja asenteita ohjelmistorobotiikkaa kohtaan. Tutkimus oli ajankohtainen, sillä ohjelmistorobotiikan käyttö on yleistynyt viime vuosien aikana, ja tämä muutos on alkanut näkyä myös toimeksiantajayrityksessä.
Työn teoriaosuudessa käsiteltiin ohjelmistorobotiikkaa ja siihen läheisesti kytkeytyviä ilmiöitä, automaatiota ja tekoälyä. Lisäksi käytiin läpi palkanlaskentatyötä ja sen muutosta sekä tuotiin työhyvinvoinnin ja muutoksen johtamisen näkökulmia aiheeseen liittyen.
Kyselytutkimus toteutettiin verkkokyselynä toimeksiantajayrityksen palkkahallinnon työntekijöille. Kyselytutkimus toteutettiin enimmäkseen määrällisten tutkimusmenetelmien avulla, mutta siinä oli lisäksi laadullisen tutkimuksen piirteitä avointen kysymysten muodossa. Kyselyn merkittävin runko oli Likert-asteikollisissa asenneväittämissä ohjelmistorobotiikasta. Sen lisäksi kyselyssä selvitettiin vastaajien näkemyksiä tulevaisuuden palkanlaskentatyössä tarvittavista taidoista ja siitä, miten ohjelmistorobotiikkaosaaminen sijoittuu näiden taitojen joukkoon.
Kyselytutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että toimeksiantajayrityksen palkanlaskijat suhtautuvat ohjelmistorobotiikkaan pääosin myönteisesti. Vastauksissa korostui erityisesti se, että ohjelmistorobotiikan nähdään vapauttavan palkanlaskijan työaikaa rutiininomaisista tehtävistä. Ajansäästön nähtiin muuttavan työn painopistettä enemmän asiantuntijatehtäviä kohti. Ohjelmistorobotiikan ei kuitenkaan juuri nähty uhkaavan palkanlaskijan työpaikan säilymistä. Ohjelmistorobotiikkaosaamisen ei nähty olevan tulevaisuuden palkanlaskijan tärkeimpien taitojen joukossa. Osa vastaajista toivoi lisää tukea ohjelmistorobotiikan kanssa. Vastaajien iällä tai työkokemuksella ei havaittu olevan suurta merkitystä siihen, miten he ajattelevat ohjelmistorobotiikasta. Jatkoa ajatellen muutosta on hyvä seurata. Lisäksi jatkokehitysehdotuksena esitettiin ohjelmistorobotiikkaan soveltuvien prosessien etsintä toimeksiantajayrityksen prosesseista. Toimeksiantaja koki, että kysely tuli tarpeeseen ja herätteli vähemmälle huomiolle jäänyttä aihetta.
Työn teoriaosuudessa käsiteltiin ohjelmistorobotiikkaa ja siihen läheisesti kytkeytyviä ilmiöitä, automaatiota ja tekoälyä. Lisäksi käytiin läpi palkanlaskentatyötä ja sen muutosta sekä tuotiin työhyvinvoinnin ja muutoksen johtamisen näkökulmia aiheeseen liittyen.
Kyselytutkimus toteutettiin verkkokyselynä toimeksiantajayrityksen palkkahallinnon työntekijöille. Kyselytutkimus toteutettiin enimmäkseen määrällisten tutkimusmenetelmien avulla, mutta siinä oli lisäksi laadullisen tutkimuksen piirteitä avointen kysymysten muodossa. Kyselyn merkittävin runko oli Likert-asteikollisissa asenneväittämissä ohjelmistorobotiikasta. Sen lisäksi kyselyssä selvitettiin vastaajien näkemyksiä tulevaisuuden palkanlaskentatyössä tarvittavista taidoista ja siitä, miten ohjelmistorobotiikkaosaaminen sijoittuu näiden taitojen joukkoon.
Kyselytutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että toimeksiantajayrityksen palkanlaskijat suhtautuvat ohjelmistorobotiikkaan pääosin myönteisesti. Vastauksissa korostui erityisesti se, että ohjelmistorobotiikan nähdään vapauttavan palkanlaskijan työaikaa rutiininomaisista tehtävistä. Ajansäästön nähtiin muuttavan työn painopistettä enemmän asiantuntijatehtäviä kohti. Ohjelmistorobotiikan ei kuitenkaan juuri nähty uhkaavan palkanlaskijan työpaikan säilymistä. Ohjelmistorobotiikkaosaamisen ei nähty olevan tulevaisuuden palkanlaskijan tärkeimpien taitojen joukossa. Osa vastaajista toivoi lisää tukea ohjelmistorobotiikan kanssa. Vastaajien iällä tai työkokemuksella ei havaittu olevan suurta merkitystä siihen, miten he ajattelevat ohjelmistorobotiikasta. Jatkoa ajatellen muutosta on hyvä seurata. Lisäksi jatkokehitysehdotuksena esitettiin ohjelmistorobotiikkaan soveltuvien prosessien etsintä toimeksiantajayrityksen prosesseista. Toimeksiantaja koki, että kysely tuli tarpeeseen ja herätteli vähemmälle huomiolle jäänyttä aihetta.