Lähijohtaminen etänä sosiaali- ja terveysalalla: edellytykset ja ongelmatilanteet - Scoping katsaus
Tuomi, Sanna-Maija (2022)
Tuomi, Sanna-Maija
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205139083
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205139083
Tiivistelmä
Keväällä 2020 puhjenneen COVID-19 pandemian vuoksi asetettiin etätyösuositus, jonka myötä Suomessa 59 % työntekijöistä siirtyi työpaikoilta etätyöhön. Myös sosiaali- ja terveysalla osassa työtehtäviä, kuten hallinnossa ja esimiestasolla siirryttiin paikoin työskentelemään erilleen tiimistään, joko erillisiin työtiloihin tai työskentelemään kotoa käsin. Sosiaali- ja terveysalalla on ennen pandemiaa työskennelty etänä vain harvoin ja etäjohtaminen tässä kontekstissa on huonosti tunnettu käsite. Opinnäytetyön tavoitteena oli etsiä tietoa etäjohtamisesta sosiaali- ja terveysalalla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa lähijohtajan etätyön onnistumisen edellytyksiä sekä selvittää etätyön onnistumisen haasteita sosiaali- ja terveysalan lähijohtajille. Tutkimuskysymykset olivat 1) Mitkä ovat esimiehen etätyön onnistumisen edellytykset? 2) Mitkä ovat etätyön haasteet esimiestyössä sosiaali- ja terveysalalla?
Tutkimusmenetelmäksi valikoitui scoping katsaus. Aineistonhaku tehtiin terveydenhuollon tietokannoissa (Cinahl, PubMed, Science Direct, Ovid & Medic): ja hakusanoina käytettiin suomenkielisiä avainsanoja kuten esimiestyö, etätyö ja sosiaali- ja terveysala sekä englanninkielisiä hakusanoja kuten nurse leaders, remote work ja health care. Mukaan valittiin vuonna 2019 ja sen jälkeen julkaistu aineisto, jonka sisältö vastasi tutkimuskysymyksiin. Aineisto koostui seitsemästä julkaisusta, joista kolme oli tutkimusraportteja ja neljä asiantuntija-artikkelia. Yhden asiantuntija-artikkelin liitteenä on koulutusmateriaali etäjohtamisesta. Valitulle aineistolle tehtiin laadunarvio JBI-arviointikriteeristön mukaisesti. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä.
Aineiston analyysin perusteella etätyön haasteista ja onnistumisen edellytyksistä muodostui kolme pääluokkaa; viestintätaidot, etäjohtamistaidot ja hyvä työympäristö. Tulosten perusteella voidaan todeta lähiesimiesten etätyön onnistumisen keskeisimmiksi tekijöiksi monipuoliset viestintä- ja vuorovaikutustaidot, hyvät yhteistyötaidot sekä esimiehen luotettavuus, empaattisuus ja helposti lähestyttävyys. Etäjohtamisen haasteiksi tunnistettiin puutteet teknisessä osaamisessa, viestintätaidoissa, sekä organisaation yhteisissä viestintä- ja etätyökäytännöissä.
Saatujen tulosten avulla etätyötä tekevät lähiesimiehet voivat saada työkaluja etäviestintään, työympäristöjärjestelyihin ja omaan johtamisosaamiseensa. Organisaatiotasolla voidaan tarkastella onnistuneen etäjohtamisen edellytyksiä ja pyrkiä luomaan työympäristö mahdollisimman toimivaksi etätyöskentelyyn sosiaali- ja terveysalan lähiesimiehille.
Tutkimusmenetelmäksi valikoitui scoping katsaus. Aineistonhaku tehtiin terveydenhuollon tietokannoissa (Cinahl, PubMed, Science Direct, Ovid & Medic): ja hakusanoina käytettiin suomenkielisiä avainsanoja kuten esimiestyö, etätyö ja sosiaali- ja terveysala sekä englanninkielisiä hakusanoja kuten nurse leaders, remote work ja health care. Mukaan valittiin vuonna 2019 ja sen jälkeen julkaistu aineisto, jonka sisältö vastasi tutkimuskysymyksiin. Aineisto koostui seitsemästä julkaisusta, joista kolme oli tutkimusraportteja ja neljä asiantuntija-artikkelia. Yhden asiantuntija-artikkelin liitteenä on koulutusmateriaali etäjohtamisesta. Valitulle aineistolle tehtiin laadunarvio JBI-arviointikriteeristön mukaisesti. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä.
Aineiston analyysin perusteella etätyön haasteista ja onnistumisen edellytyksistä muodostui kolme pääluokkaa; viestintätaidot, etäjohtamistaidot ja hyvä työympäristö. Tulosten perusteella voidaan todeta lähiesimiesten etätyön onnistumisen keskeisimmiksi tekijöiksi monipuoliset viestintä- ja vuorovaikutustaidot, hyvät yhteistyötaidot sekä esimiehen luotettavuus, empaattisuus ja helposti lähestyttävyys. Etäjohtamisen haasteiksi tunnistettiin puutteet teknisessä osaamisessa, viestintätaidoissa, sekä organisaation yhteisissä viestintä- ja etätyökäytännöissä.
Saatujen tulosten avulla etätyötä tekevät lähiesimiehet voivat saada työkaluja etäviestintään, työympäristöjärjestelyihin ja omaan johtamisosaamiseensa. Organisaatiotasolla voidaan tarkastella onnistuneen etäjohtamisen edellytyksiä ja pyrkiä luomaan työympäristö mahdollisimman toimivaksi etätyöskentelyyn sosiaali- ja terveysalan lähiesimiehille.