Virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen kotihoidon työntekijöiden asiakasymmärryksen kehittämisessä
Vainio, Joonas (2022)
Vainio, Joonas
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205026776
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205026776
Tiivistelmä
Tämä ylempi-AMK-opinnäytetyö toteutettiin laadullisena soveltavana tutkimuksena Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän KOHTI-hankkeelle. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää virtuaalitodellisuuden soveltavuutta ja hyödynnettävyyttä kotihoidon työntekijöiden asiakasymmärryksen kehittämisessä. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa, jota KOHTI-hanke voi hyödyntää kehittäessään ikäihmisten palveluita virtuaalitodellisuuden avulla. Tutkimuksen lähtötilanteeksi oli kuvattu virtuaalitodellisuusvideo lääkeannostelurobotin käytöstä iäkkään henkilön näkökulmasta, jonka tutkimukseen osallistuneet katsoivat virtuaalitodellisuuslaseilla. Aineisto kerättiin ryhmähaastatteluna kotihoidon hoitajilta.
Tutkimuksen tuloksista nousi esiin virtuaalitodellisuuteen vahvasti liitetty kyberpahoinvointi, joka aiheutti lievää huonovointisuutta virtuaalimaailmassa olemisen ajan. Tutkimukseen osallistuneilla oli vuosien työkokemus kotihoidosta, jonka vuoksi he eivät itse kokeneet virtuaalitodellisuuden tarjoavan lisää asiakasymmärrystä. Virtuaalitodellisuus arveltiin kuitenkin hyödylliseksi perehdytyskäytössä uusille työntekijöille sekä opiskelijoille, joilla ei ole kokemusta iäkkäiden hoitotyöstä. Virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä toivottiin erilaisten hoitolaitteiden ja -toimenpiteiden opettamisessa ja kertaamisessa. Myös iäkkäiden henkilöiden omaisten arveltiin hyötyvän virtuaalitodellisuusvideon katsomisesta. Tuloksista nousi esiin kriittisyyttä teknologiaa kohtaan, kun sitä kohdennetaan ikäihmisille. Lisäksi myös virtuaalitodellisuuden soveltuvuus iäkkäille herätti keskustelua.
Yhteenvetona virtuaalitodellisuutta voidaan mahdollisesti hyödyntää työntekijöiden koulutuksessa sekä ikäihmisten arjen mielekkyyttä lisäävänä. Virtuaalitodellisuusympäristöjä luodessa tulee huomioida kuvaustekniikan tärkeys kyberpahoinvoinnin hillitsemiseksi. Tulevaisuudessa terveydenhuollon eri ammattiryhmien sekä myös omaisten haastattelulla voidaan saada runsaampaa ja monipuolisempaa tietoa virtuaalitodellisuuden hyödyntämisestä iäkkäiden tarpeiden ymmärtämisessä.
Tutkimuksen tuloksista nousi esiin virtuaalitodellisuuteen vahvasti liitetty kyberpahoinvointi, joka aiheutti lievää huonovointisuutta virtuaalimaailmassa olemisen ajan. Tutkimukseen osallistuneilla oli vuosien työkokemus kotihoidosta, jonka vuoksi he eivät itse kokeneet virtuaalitodellisuuden tarjoavan lisää asiakasymmärrystä. Virtuaalitodellisuus arveltiin kuitenkin hyödylliseksi perehdytyskäytössä uusille työntekijöille sekä opiskelijoille, joilla ei ole kokemusta iäkkäiden hoitotyöstä. Virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä toivottiin erilaisten hoitolaitteiden ja -toimenpiteiden opettamisessa ja kertaamisessa. Myös iäkkäiden henkilöiden omaisten arveltiin hyötyvän virtuaalitodellisuusvideon katsomisesta. Tuloksista nousi esiin kriittisyyttä teknologiaa kohtaan, kun sitä kohdennetaan ikäihmisille. Lisäksi myös virtuaalitodellisuuden soveltuvuus iäkkäille herätti keskustelua.
Yhteenvetona virtuaalitodellisuutta voidaan mahdollisesti hyödyntää työntekijöiden koulutuksessa sekä ikäihmisten arjen mielekkyyttä lisäävänä. Virtuaalitodellisuusympäristöjä luodessa tulee huomioida kuvaustekniikan tärkeys kyberpahoinvoinnin hillitsemiseksi. Tulevaisuudessa terveydenhuollon eri ammattiryhmien sekä myös omaisten haastattelulla voidaan saada runsaampaa ja monipuolisempaa tietoa virtuaalitodellisuuden hyödyntämisestä iäkkäiden tarpeiden ymmärtämisessä.