Nuorten psyykkisen tuen tarve etäkoulun aikana: kyselytutkimus yläkoulun 9.-luokkalaisille
Saarimaa, Paula; Sunnevall, Alisa (2022)
Saarimaa, Paula
Sunnevall, Alisa
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204276161
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204276161
Tiivistelmä
Nuorten psyykkisestä hyvinvoinnista ja psyykkisen tuen tarpeesta nousi valtakunnallinen ja kansainvälinen huoli koronarajoitusten ja etäkoulun myötä keväällä 2020, sillä ei tiedetty miten muuttunut tilanne vaikuttaa nuoriin. Tiedettiin, että nuoret ovat haavoittuvassa kehitysiässä ja muuttuva tilanne heijastuu suoraan nuorten arkeen, elämänhallintaan ja oppimiseen. Huolta nuorten psyykkisestä hyvinvoinnista ja oppimisen tuen tarpeesta kantoivat nuoret itse, huoltajat, oppilashuollon henkilökunta ja sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tietoa nuorilta koronarajoitusten ja etäkoulun vaikutuksista psyykkisen tuen ja oppimisen tuen tarpeisiin. Tarkoituksena oli myös selvittää, millaista tukea nuorille tarjottiin, sekä millaista tukea nuoret olisivat kaivanneet. Tavoitteena oli kerätä laadukasta tutkimusaineistoa, jonka tuloksia voidaan hyödyntää nuorten psyykkisen hyvinvoinnin turvaamiseen. Tutkimustulosten avulla voidaan kehittää myös toimintaa vastaavassa tilanteessa.
Tietoperusta opinnäytetyöhön rakentui laadukkaalla ja monipuolisella asiantuntija- ja tutkimusmateriaalilla. Materiaali sisältää tietoa nuorten psyykkisestä kehityksestä ja psyykkistä hyvinvointia tukevista palveluista. Lisäksi koronarajoitusten vaikutuksista nuorten psyykkiseen hyvinvointiin käsitteleviä tietoja kotimaisista ja kansainvälisistä lähteistä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin pääasiassa strukturoidun monivalintakyselyn avulla erään yläkoulun yhdeksännen luokan oppilailta. Tutkimustuloksia täydentämässä oli muutama tarkentava avoin kysymys, jossa nuorilla oli mahdollisuus kirjoittaa vapaamuotoisesti. Tutkimusaineisto analysoitiin perustason analyysilla ja sitä täydennettiin analysoimalla muuttujien välistä riippuvuutta ristiintaulukoinnilla.
Opinnäytetyön tutkimustulokset osoittavat, että koronarajoitukset ja etäkoulu vaikuttivat nuorten psyykkiseen hyvinvointiin ja oppimiseen heikentävästi, mutta ei niin merkittävästi, kuin yleisesti oletettiin. Suurin osa nuorista ei kokenut koronarajoitusten vaikuttaneen psyykkiseen hyvinvointiinsa. Nuorilla, jotka kokivat koronarajoitusten vaikuttaneen heikentävästi psyykkiseen hyvinvointiin, nousi esiin myös psyykkisen tuen tarve. Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että tuen tarjoamisessa ja tuen saatavuuden tiedottamisessa nuorille, on vielä kehitettävää.
Jatkotutkimusehdotuksena näemme tärkeänä tutkia ja löytää keinot, joilla tieto tuen tarjonnasta ja saatavuudesta tavoittaa nuoret, jotta nuorten psyykkinen hyvinvointi voidaan turvata. Saman tutkimuskyselyn voisi toteuttaa myös avoimena haastatteluna, jolloin nuorilla mahdollistuu kertominen ajatuksista, tuntemuksista ja kokemuksista. Tutkija voisi tarkentaa kysymyksiä nuorille ja pyytää tarkennusta vastauksiin. Tällöin saadaan kattavampi tutkimusaineisto. International concern arose about young people's psychological well-being and the need for psychological support with the coronavirus epidemic in spring 2020. Young people are at a vulnerable developmental age and the changing situation is directly reflected in young people’s everyday lives, life management and learning. Young people’s concern for their mental well-being and the need for support for learning was brought out young people themselves, parents, school health care and social and health experts.
The purpose of the thesis was to research how young people experienced the effects of coronavirus restrictions and distance on mental well-being and learning. The aim was to identify the need for psychological support and learning support. The aim was to collect high-quality research data, the results of which can be used to safeguard the mental well-being of young people. The results of the research can be used to develop activities in a similar situation.
The results of the thesis show that the majority of young people did not feel that coronavirus restrictions had affected their mental well-being. Young people who felt it had had an impact also raised the need for psychological support. According to the findings of the results, the aid did not meet young people appropriately. The results of the thesis show that there is a need to develop in the provision and availability of support.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tietoa nuorilta koronarajoitusten ja etäkoulun vaikutuksista psyykkisen tuen ja oppimisen tuen tarpeisiin. Tarkoituksena oli myös selvittää, millaista tukea nuorille tarjottiin, sekä millaista tukea nuoret olisivat kaivanneet. Tavoitteena oli kerätä laadukasta tutkimusaineistoa, jonka tuloksia voidaan hyödyntää nuorten psyykkisen hyvinvoinnin turvaamiseen. Tutkimustulosten avulla voidaan kehittää myös toimintaa vastaavassa tilanteessa.
Tietoperusta opinnäytetyöhön rakentui laadukkaalla ja monipuolisella asiantuntija- ja tutkimusmateriaalilla. Materiaali sisältää tietoa nuorten psyykkisestä kehityksestä ja psyykkistä hyvinvointia tukevista palveluista. Lisäksi koronarajoitusten vaikutuksista nuorten psyykkiseen hyvinvointiin käsitteleviä tietoja kotimaisista ja kansainvälisistä lähteistä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin pääasiassa strukturoidun monivalintakyselyn avulla erään yläkoulun yhdeksännen luokan oppilailta. Tutkimustuloksia täydentämässä oli muutama tarkentava avoin kysymys, jossa nuorilla oli mahdollisuus kirjoittaa vapaamuotoisesti. Tutkimusaineisto analysoitiin perustason analyysilla ja sitä täydennettiin analysoimalla muuttujien välistä riippuvuutta ristiintaulukoinnilla.
Opinnäytetyön tutkimustulokset osoittavat, että koronarajoitukset ja etäkoulu vaikuttivat nuorten psyykkiseen hyvinvointiin ja oppimiseen heikentävästi, mutta ei niin merkittävästi, kuin yleisesti oletettiin. Suurin osa nuorista ei kokenut koronarajoitusten vaikuttaneen psyykkiseen hyvinvointiinsa. Nuorilla, jotka kokivat koronarajoitusten vaikuttaneen heikentävästi psyykkiseen hyvinvointiin, nousi esiin myös psyykkisen tuen tarve. Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että tuen tarjoamisessa ja tuen saatavuuden tiedottamisessa nuorille, on vielä kehitettävää.
Jatkotutkimusehdotuksena näemme tärkeänä tutkia ja löytää keinot, joilla tieto tuen tarjonnasta ja saatavuudesta tavoittaa nuoret, jotta nuorten psyykkinen hyvinvointi voidaan turvata. Saman tutkimuskyselyn voisi toteuttaa myös avoimena haastatteluna, jolloin nuorilla mahdollistuu kertominen ajatuksista, tuntemuksista ja kokemuksista. Tutkija voisi tarkentaa kysymyksiä nuorille ja pyytää tarkennusta vastauksiin. Tällöin saadaan kattavampi tutkimusaineisto.
The purpose of the thesis was to research how young people experienced the effects of coronavirus restrictions and distance on mental well-being and learning. The aim was to identify the need for psychological support and learning support. The aim was to collect high-quality research data, the results of which can be used to safeguard the mental well-being of young people. The results of the research can be used to develop activities in a similar situation.
The results of the thesis show that the majority of young people did not feel that coronavirus restrictions had affected their mental well-being. Young people who felt it had had an impact also raised the need for psychological support. According to the findings of the results, the aid did not meet young people appropriately. The results of the thesis show that there is a need to develop in the provision and availability of support.