Pää on pääasia : aivotärähdykset jääkiekkoilijoilla
Karilahti, Samuli; Mäkäräinen, Miika (2022)
Lataukset:
Karilahti, Samuli
Mäkäräinen, Miika
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203294117
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203294117
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä käsiteltiin aivotärähdyksiä jääkiekossa pelaajien näkökulmasta. Aiheena aivotärähdyksiä jääkiekossa on tutkittu paljon, mutta pelaajien näkökulmasta tutkimusta ei ole tehty. Työssä käsitellään aivotärähdystä, jääkiekkoilijoiden kokemuksia aivotärähdyksiin liittyen sekä selvitetään jääkiekkoilijoiden tietoisuutta SCAT5-työkalusta, joka on urheilijoille suunniteltu aivotärähdyksen tunnistamistyökalu. Teoriaosuus opinnäytetyöhön saatiin aivotärähdyksiä ja sen hoitoa käsittelevistä tieteellisistä artikkeleista, tutkimuksista sekä kirjallisuudesta.
Opinnäytetyö suoritettiin laadullisena tutkimuksena, johon aineisto hankittiin teemahaastatteluista. Haastateltavat olivat nykyisiä tai entisiä jääkiekon pelaajia. Haastatteluiden avulla on kerätty pelaajien omia kokemuksia ja ajatuksia aivotärähdyksestä, sen riskeistä sekä siihen suhtautumisesta jääkiekkopiireissä. Haastattelut toteutettiin puhelimitse. Haastatteluiden jälkeen saatu materiaali litteroitiin ja jokainen teema klusteroitiin. Tämän pohjalta muotoutuivat haastatteluiden tulokset.
Keskeisenä tuloksena opinnäytetyössä oli se, että suhtautuminen aivotärähdyksiin on muuttunut vuosikymmenten aikana merkittävästi. Tätä muutosta on aiheuttanut tietoisuuden lisääntyminen aivotärähdyksien vaaroista, sekä tietoisuus siitä, että aivotärähdyksen johdosta pelaaja voi joutua lopettamaan uransa. Haastatteluiden perusteella SCAT5-työkalua käytetään ainakin Liigassa aktiivisesti aivotärähdyksien tunnistamiseen.
Aivotärähdyksiä tapahtuu tällä hetkellä jääkiekossa paljon. Syitä sille ovat kasvanut pelinopeus sekä se, että aivotärähdykset tunnistetaan ammattikiekossa paremmin ja niitä osataan epäillä lievillä oireilla. Joukkueissa, joissa ei ole lääketieteellistä/hoitotieteellistä osaamista, aivotärähdyksiä ei välttämättä tunnisteta. Jatkotutkimusaiheeksi opinnäytetyöstä nousi se, että kehitettäisiin samantapainen aivotärähdyksen tunnistamistyökalu kuin SCAT5, joka kuitenkin soveltuu maallikon käyttämäksi.
Opinnäytetyö suoritettiin laadullisena tutkimuksena, johon aineisto hankittiin teemahaastatteluista. Haastateltavat olivat nykyisiä tai entisiä jääkiekon pelaajia. Haastatteluiden avulla on kerätty pelaajien omia kokemuksia ja ajatuksia aivotärähdyksestä, sen riskeistä sekä siihen suhtautumisesta jääkiekkopiireissä. Haastattelut toteutettiin puhelimitse. Haastatteluiden jälkeen saatu materiaali litteroitiin ja jokainen teema klusteroitiin. Tämän pohjalta muotoutuivat haastatteluiden tulokset.
Keskeisenä tuloksena opinnäytetyössä oli se, että suhtautuminen aivotärähdyksiin on muuttunut vuosikymmenten aikana merkittävästi. Tätä muutosta on aiheuttanut tietoisuuden lisääntyminen aivotärähdyksien vaaroista, sekä tietoisuus siitä, että aivotärähdyksen johdosta pelaaja voi joutua lopettamaan uransa. Haastatteluiden perusteella SCAT5-työkalua käytetään ainakin Liigassa aktiivisesti aivotärähdyksien tunnistamiseen.
Aivotärähdyksiä tapahtuu tällä hetkellä jääkiekossa paljon. Syitä sille ovat kasvanut pelinopeus sekä se, että aivotärähdykset tunnistetaan ammattikiekossa paremmin ja niitä osataan epäillä lievillä oireilla. Joukkueissa, joissa ei ole lääketieteellistä/hoitotieteellistä osaamista, aivotärähdyksiä ei välttämättä tunnisteta. Jatkotutkimusaiheeksi opinnäytetyöstä nousi se, että kehitettäisiin samantapainen aivotärähdyksen tunnistamistyökalu kuin SCAT5, joka kuitenkin soveltuu maallikon käyttämäksi.