Terveydenhoitajan antaman terveysneuvonnan merkitys nuorten kasvussa ja kehityksessä
Kauppinen, Viivi; Pylvänäinen, Anni; Väärä, Tea (2022)
Kauppinen, Viivi
Pylvänäinen, Anni
Väärä, Tea
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203183721
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203183721
Tiivistelmä
Väestön terveyden ylläpitäminen ja elinvuosien lisääminen ovat olleet terveyspolitiikan tavoitteina jonkin aikaa. Kansanterveystyön myötä oman hyvinvoinnin tiedostaminen on kansalaisten keskuudessa lisääntynyt ja nuorten terveyskäyttäytyminen on vuosien saatossa mukautunut nykypäivän muoti-ilmiöiden mukaisesti. Nuorena opittu hyvä terveyskäyttäytyminen voi edistää kansanterveyttä pitkällä aikavälillä.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin kokonaishyvinvoinnin merkitystä ja sen toteutumista nuorten elämässä. Kokonaishyvinvointi rajattiin työssä kolmeen osa-alueeseen: ravitsemus, uni ja liikunta. Työn tarkoituksena oli selvittää nuorten terveystottumuksia verrattuna terveydenhoitajan antamaan terveysneuvontaan. Kerätyn tiedon perusteella opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää terveydenhoitajan antaman terveysneuvonnan menetelmiä.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, joka pohjautui aineistolähteiseen materiaaliin. Kirjallisuuskatsauksen avulla pyrittiin vastaamaan työssä esitettäviin tutkimuskysymyksiin ja kehittämään terveydenhoitajan käyttämiä terveysneuvonnan menetelmiä nuorten keskuudessa. Lähdemateriaalia haettiin eri tietokannoista, kuten EBSCO-Cinahlista, Medicistä ja Google Scholarista. Tietolähteet valittiin kriittisesti, jotta hyödynnettävä materiaali olisi mahdollisimman laadukasta ja ajantasaista.
Terveydenhoitaja arvioi määräaikaisissa terveystarkastuksissa nuorten kokonaishyvinvointia ja antaa tarvittaessa terveysneuvontaa. Kuitenkin jokaisen osa-alueen kohdalla on suosituksiin nähden puutteita. Nuoret liikkuvat yhä vähemmän ja korvaavat terveellisen ateriakokonaisuuden sekä -rytmin epäterveellisten välipalojen napostelulla. Myös unen määrä on vähentynyt nuorilla vuosien saatossa. Pyrkimyksenä on antaa väestölle selkeitä terveyskäyttäytymissuosituksia. Suositusten noudattamatta jättäminen voi uhata kansanterveyttä pidemmällä aikavälillä. Tästä syystä nuorten kokonaishyvinvoinnin huomiointi on tärkeässä osassa terveydenhoitajan preventiivistä työnkuvaa.
Nuorten terveystottumukset eivät vastaa terveydenhoitajan terveysneuvontaa. Terveydenhoitaja antaa terveysneuvontaa määräaikaisissa terveystarkastuksissa kokonaishyvinvointiin liittyen nuoren tarpeiden mukaisesti. Tarpeita ei välttämättä tuoda riittävän hyvin ilmi terveystarkastuksissa tai mahdollisesti nuoret eivät syystä tai toisesta ole motivoituneita muuttamaan terveyskäyttäytymistään. Voisivatko terveydenhoitajan pitämät oppitunnit vahvistaa nuorten terveyskäyttäytymistä?
Opinnäytetyössä tarkasteltiin kokonaishyvinvoinnin merkitystä ja sen toteutumista nuorten elämässä. Kokonaishyvinvointi rajattiin työssä kolmeen osa-alueeseen: ravitsemus, uni ja liikunta. Työn tarkoituksena oli selvittää nuorten terveystottumuksia verrattuna terveydenhoitajan antamaan terveysneuvontaan. Kerätyn tiedon perusteella opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää terveydenhoitajan antaman terveysneuvonnan menetelmiä.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, joka pohjautui aineistolähteiseen materiaaliin. Kirjallisuuskatsauksen avulla pyrittiin vastaamaan työssä esitettäviin tutkimuskysymyksiin ja kehittämään terveydenhoitajan käyttämiä terveysneuvonnan menetelmiä nuorten keskuudessa. Lähdemateriaalia haettiin eri tietokannoista, kuten EBSCO-Cinahlista, Medicistä ja Google Scholarista. Tietolähteet valittiin kriittisesti, jotta hyödynnettävä materiaali olisi mahdollisimman laadukasta ja ajantasaista.
Terveydenhoitaja arvioi määräaikaisissa terveystarkastuksissa nuorten kokonaishyvinvointia ja antaa tarvittaessa terveysneuvontaa. Kuitenkin jokaisen osa-alueen kohdalla on suosituksiin nähden puutteita. Nuoret liikkuvat yhä vähemmän ja korvaavat terveellisen ateriakokonaisuuden sekä -rytmin epäterveellisten välipalojen napostelulla. Myös unen määrä on vähentynyt nuorilla vuosien saatossa. Pyrkimyksenä on antaa väestölle selkeitä terveyskäyttäytymissuosituksia. Suositusten noudattamatta jättäminen voi uhata kansanterveyttä pidemmällä aikavälillä. Tästä syystä nuorten kokonaishyvinvoinnin huomiointi on tärkeässä osassa terveydenhoitajan preventiivistä työnkuvaa.
Nuorten terveystottumukset eivät vastaa terveydenhoitajan terveysneuvontaa. Terveydenhoitaja antaa terveysneuvontaa määräaikaisissa terveystarkastuksissa kokonaishyvinvointiin liittyen nuoren tarpeiden mukaisesti. Tarpeita ei välttämättä tuoda riittävän hyvin ilmi terveystarkastuksissa tai mahdollisesti nuoret eivät syystä tai toisesta ole motivoituneita muuttamaan terveyskäyttäytymistään. Voisivatko terveydenhoitajan pitämät oppitunnit vahvistaa nuorten terveyskäyttäytymistä?