Työkaluja opettajan eettisen kuormituksen vähentämiseen
Laine, Auli; Sillanpää, Minna (2022)
Laine, Auli
Sillanpää, Minna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202172563
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202172563
Tiivistelmä
Opettajan työ on kuormittavaa ihmissuhdetyötä ja työssä korostuvat psykososiaaliset kuormitustekijät. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata opettajan työssä eettistä kuormitusta aiheuttavia tekijöitä sekä erityisesti löytää työkaluja opettajan eettisen kuormituksen vähentämiseksi. Tavoitteena oli opettajien työhyvinvoinnin lisääminen.
Opinnäytetyön kohderyhmänä olivat Tampereen kaupungin peruskoulun opettajat eri kouluista (N=10), jotka valikoituivat tutkimusjoukoksi Kestävä aivoterveyshankkeen 70 opettajan joukosta. Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisen teemahaastatteluna. Haastattelut vietiin läpi korona-ajalle tyypilliseen tapaan Microsoft Teams-työkalun kautta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tulosten mukaan opettajien eettisesti kuormittaviksi koetut tekijät liittyivät resursseihin, arvoristiriitoihin, haastavaan käyttäytymiseen, sääntöjen noudattamiseen, kommunikointiin ja vuorovaikutukseen, työkuormaan, henkiseen hyvinvointiin, esimiestyöhön ja työyhteisöön sekä fyysiseen työympäristöön. Opettajien käyttämät eettistä kuormitusta vähentävät työkalut liittyivät puolestaan rentoutumiseen ja palautumiseen, läheisten tukeen, työyhteisön tukeen, työstä irrottautumiseen ja työn hallintaan.
Tutkimusaineistoksi saatiin kerättyä paljon kokemusperäistä tietoa. Haastatelluilla ilmeni eettistä kuormitusta saman kaltaisissa tilanteissa, mutta kuormittuneisuuden määrä vaihteli. Huoli oppilaan hyvinvoinnista aiheutti monelle kuormitusta, koska oppilashuollon tukitoimia oli heikosti saatavilla. Lisäksi lastensuojelun puuttuminen oppilaan ongelmiin koettiin hitaaksi. Opettajilla oli monenlaisia keinoja eettisen kuormituksen vähentämiseksi, joita voidaan jatkossa hyödyntää opettajien työhyvinvoinnin lisäämisessä ja ylläpitämisessä sekä tätä kautta myös tukea oppilaan hyvinvointia ja oppimista.
Opinnäytetyön kohderyhmänä olivat Tampereen kaupungin peruskoulun opettajat eri kouluista (N=10), jotka valikoituivat tutkimusjoukoksi Kestävä aivoterveyshankkeen 70 opettajan joukosta. Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisen teemahaastatteluna. Haastattelut vietiin läpi korona-ajalle tyypilliseen tapaan Microsoft Teams-työkalun kautta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tulosten mukaan opettajien eettisesti kuormittaviksi koetut tekijät liittyivät resursseihin, arvoristiriitoihin, haastavaan käyttäytymiseen, sääntöjen noudattamiseen, kommunikointiin ja vuorovaikutukseen, työkuormaan, henkiseen hyvinvointiin, esimiestyöhön ja työyhteisöön sekä fyysiseen työympäristöön. Opettajien käyttämät eettistä kuormitusta vähentävät työkalut liittyivät puolestaan rentoutumiseen ja palautumiseen, läheisten tukeen, työyhteisön tukeen, työstä irrottautumiseen ja työn hallintaan.
Tutkimusaineistoksi saatiin kerättyä paljon kokemusperäistä tietoa. Haastatelluilla ilmeni eettistä kuormitusta saman kaltaisissa tilanteissa, mutta kuormittuneisuuden määrä vaihteli. Huoli oppilaan hyvinvoinnista aiheutti monelle kuormitusta, koska oppilashuollon tukitoimia oli heikosti saatavilla. Lisäksi lastensuojelun puuttuminen oppilaan ongelmiin koettiin hitaaksi. Opettajilla oli monenlaisia keinoja eettisen kuormituksen vähentämiseksi, joita voidaan jatkossa hyödyntää opettajien työhyvinvoinnin lisäämisessä ja ylläpitämisessä sekä tätä kautta myös tukea oppilaan hyvinvointia ja oppimista.