Unen vaikutus stressiin ja aivoterveyteen
Nieminen, Heli; Pulakka, Elisa (2022)
Nieminen, Heli
Pulakka, Elisa
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202102306
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202102306
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoa unen tärkeydestä ja vaikutuksista, miten uni auttaa stressinhallinnassa ja mitä vaikutuksia sillä on aivoterveyteen. Työn tarkoituksena oli tuottaa asiantuntijahaastatteluvideo. Haastattelun kysymykset laadittiin opinnäytetyön teoriaosuuden pohjalta. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksinä oli selvittää, miten uni vaikuttaa stressiin ja miten uni vaikuttaa aivoterveyteen. Toiminnallinen opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Kestävä aivoterveys -hankkeen kanssa.
Tiedonhaun tuloksena ja asiantuntijahaastattelussa ilmeni, että unen aikana keho palautuu ja aivojen puhdistus lisääntyy. Aivojen glymfaattinen järjestelmä eli glianestekierto aktivoituu yöunen aikana. Unen aikana aivokudoksen solujen välitila kasvaa ja nesteet laimenevat. Glymfaattinen järjestelmä mahdollistaa aivo-selkäydinnesteen virtauksen aivokudokseen puhdistamaan aivoja. Mikäli puhdistusta ei tapahdu, amyloideja ja muita vieraita aineita voi kertyä aivojen soluvälitiloihin. Erityisesti syvän univaiheen aikana aivojen puhdistuminen on voimakkainta. Tiedonhaun perusteella voidaan tiivistää, että unella on neljä päätehtävää: aivojen puhdistaminen aineenvaihduntatuotteista, aivojen energiavarastojen täyttäminen, muistin, oppimisen ja mielenterveyden ylläpito sekä vastustuskyvyn vahvistaminen. Mikäli uni on riittämätöntä, jää myös palautuminen vajaaksi ja stressinhallinta on vaikeaa. Tuloksista ilmeni, että vähemmän nukkuvilla on enemmän stressireaktioita. Uni suojaa sekä fyysistä ja psyykkistä terveyttä.
Opinnäytetyön tuotoksena tehtiin asiantuntijahaastatteluvideo. Asiantuntijana haastattelussa toimi neuroradiologian professori Vesa Kiviniemi. Videolla Kiviniemi tiivisti vastauksissaan selkeästi unen merkityksen ja vaikutuksen stressiin sekä aivoterveyteen. Videota voidaan hyödyntää luotettavana tiedonlähteenä unesta ja sen terveysvaikutuksista. Videota voivat hyödyntää myös terveysalan ammattilaiset työnsä tukena uniohjauksen yhteydessä. Tulevaisuudessa tutkimusta voisi tehdä esimerkiksi uniohjauksen keinoista ja sen toteutumisesta. Tutkimusta voisi tehdä sekä asiakkaan että hoitajan näkökulmasta. Uneen ja uniohjaukseen panostaminen voisi auttaa monien terveyshaittojen ennaltaehkäisyssä.
Tiedonhaun tuloksena ja asiantuntijahaastattelussa ilmeni, että unen aikana keho palautuu ja aivojen puhdistus lisääntyy. Aivojen glymfaattinen järjestelmä eli glianestekierto aktivoituu yöunen aikana. Unen aikana aivokudoksen solujen välitila kasvaa ja nesteet laimenevat. Glymfaattinen järjestelmä mahdollistaa aivo-selkäydinnesteen virtauksen aivokudokseen puhdistamaan aivoja. Mikäli puhdistusta ei tapahdu, amyloideja ja muita vieraita aineita voi kertyä aivojen soluvälitiloihin. Erityisesti syvän univaiheen aikana aivojen puhdistuminen on voimakkainta. Tiedonhaun perusteella voidaan tiivistää, että unella on neljä päätehtävää: aivojen puhdistaminen aineenvaihduntatuotteista, aivojen energiavarastojen täyttäminen, muistin, oppimisen ja mielenterveyden ylläpito sekä vastustuskyvyn vahvistaminen. Mikäli uni on riittämätöntä, jää myös palautuminen vajaaksi ja stressinhallinta on vaikeaa. Tuloksista ilmeni, että vähemmän nukkuvilla on enemmän stressireaktioita. Uni suojaa sekä fyysistä ja psyykkistä terveyttä.
Opinnäytetyön tuotoksena tehtiin asiantuntijahaastatteluvideo. Asiantuntijana haastattelussa toimi neuroradiologian professori Vesa Kiviniemi. Videolla Kiviniemi tiivisti vastauksissaan selkeästi unen merkityksen ja vaikutuksen stressiin sekä aivoterveyteen. Videota voidaan hyödyntää luotettavana tiedonlähteenä unesta ja sen terveysvaikutuksista. Videota voivat hyödyntää myös terveysalan ammattilaiset työnsä tukena uniohjauksen yhteydessä. Tulevaisuudessa tutkimusta voisi tehdä esimerkiksi uniohjauksen keinoista ja sen toteutumisesta. Tutkimusta voisi tehdä sekä asiakkaan että hoitajan näkökulmasta. Uneen ja uniohjaukseen panostaminen voisi auttaa monien terveyshaittojen ennaltaehkäisyssä.