VERP-ohjaus ammatillisen kehittymisen tukena
Reunanen, Kimmo (2022)
Reunanen, Kimmo
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201311915
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201311915
Tiivistelmä
Tässä kehittämistehtävässä tutkittiin videoreflektiivisen ohjausmenetelmän Video Enhanced Reflective Practice (VERP) mahdollisuuksia tukea lasten kanssa kuntoutustyötä tekevien työntekijöiden ammatillista kehitystä tukemalla erityisesti heidän itsereflektiotaitojaan. VERP on ammattilaisten ohjaukseen tarkoitettu videoreflektiivinen menetelmä, joka pohjautuu perheiden ohjaukseen kehitettyyn VIGMLL-menetelmään (Video Interaction Guidance). Kehittämistehtävä toteutettiin yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön kanssa. Toimintatutkimuksena toteutettuun VERP-ohjausprosessiin osallistui viisi säätiön työntekijää, joiden toimenkuvaan sisältyi lasten kanssa työskentely.
Lasten kanssa työtä tekevät viisi työntekijää osallistuivat henkilökohtaisiin videoreflektiivisiin ohjauskeskusteluihin, Keskusteluissa otettiin lähempään tarkasteluun heidän omasta työstään lasten parissa tallentamat videotallenteet. Ohjauskeskustelut perustuivat dialogiseen keskusteluun vahvuuksista vuorovaikutuksessa mikrohetkissä. Yhteiseen tarkasteluun nostettiin vastavuoroisen vuorovaikutuksen periaatteiden mukaisesti video-otoksia, joilla nähtiin olevan merkitystä työntekijän ja lapsen välisen yhteyden vahvistumiselle. Videoreflektiivisille menetelmille VIG ja VERP on olemassa vahva teoreettinen perusta, kuten intersubjektiivisuus ja mentalisaatio, ja ne perustuvat asiakaslähtöisyyteen ja rakentuvat osallistujan omien tavoitteiden mukaan.
Tutkimusaineisto muodostui osallistujien ohjausprosessin aikana täyttämistä päiväkirjoista ja prosessin päätteeksi käydyistä puhelinhaastatteluista. Tämän tutkimuksen aineistosta tehdyn analyysin perusteella voidaan todeta, että videoreflektiivisellä interventiolla voidaan tukea työntekijöiden ammatillista kehittymistä oman ammatillisen pätevyyden tunteen, itsereflektion ja mentalisaation alueilla. Se edellyttää emotionaalisesti turvallisen suhteen ja ilmapiirin luomista ohjauskeskusteluun. Merkittävimmät edut VERP:ssä ovat visuaalinen tuki palata omaan ja asiakkaan kokemukseen jälkikäteen sekä ohjaajalta saatu reflektiivinen tuki ja vastavuoroisen vuorovaikutuksen periaatteiden mukaisesti yhteisen tarkasteluun nostetut havainnot videotallenteilta sekä omasta työstä saatu positiivinen palaute.
Lasten kanssa työtä tekevät viisi työntekijää osallistuivat henkilökohtaisiin videoreflektiivisiin ohjauskeskusteluihin, Keskusteluissa otettiin lähempään tarkasteluun heidän omasta työstään lasten parissa tallentamat videotallenteet. Ohjauskeskustelut perustuivat dialogiseen keskusteluun vahvuuksista vuorovaikutuksessa mikrohetkissä. Yhteiseen tarkasteluun nostettiin vastavuoroisen vuorovaikutuksen periaatteiden mukaisesti video-otoksia, joilla nähtiin olevan merkitystä työntekijän ja lapsen välisen yhteyden vahvistumiselle. Videoreflektiivisille menetelmille VIG ja VERP on olemassa vahva teoreettinen perusta, kuten intersubjektiivisuus ja mentalisaatio, ja ne perustuvat asiakaslähtöisyyteen ja rakentuvat osallistujan omien tavoitteiden mukaan.
Tutkimusaineisto muodostui osallistujien ohjausprosessin aikana täyttämistä päiväkirjoista ja prosessin päätteeksi käydyistä puhelinhaastatteluista. Tämän tutkimuksen aineistosta tehdyn analyysin perusteella voidaan todeta, että videoreflektiivisellä interventiolla voidaan tukea työntekijöiden ammatillista kehittymistä oman ammatillisen pätevyyden tunteen, itsereflektion ja mentalisaation alueilla. Se edellyttää emotionaalisesti turvallisen suhteen ja ilmapiirin luomista ohjauskeskusteluun. Merkittävimmät edut VERP:ssä ovat visuaalinen tuki palata omaan ja asiakkaan kokemukseen jälkikäteen sekä ohjaajalta saatu reflektiivinen tuki ja vastavuoroisen vuorovaikutuksen periaatteiden mukaisesti yhteisen tarkasteluun nostetut havainnot videotallenteilta sekä omasta työstä saatu positiivinen palaute.