Hoidon kiireellisyysarvion ja hoitolinjan valinnan osuvuus: Suunnitelma triage -toiminnan laadun valvontaan Oulun seudun yhteispäivystyksessä
Kurikka, Terhi (2021)
Kurikka, Terhi
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121990053
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121990053
Tiivistelmä
Oulun seudun yhteispäivystys (OSYP) vastaa sairaanhoitopiirin alueen erikoissairaanhoidon päivystyksestä, sekä 12 kunnan perusterveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystyksestä. Siellä hoidetaan ympärivuorokautisesti potilaita, joiden hoitoa ei voi siirtää myöhemmäksi ilman oireiden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Triage -toiminnan eli hoidon kiireellisyysarvion keskeisin tehtävä on tunnistaa potilaat, jotka tarvitsevat välittömästi hoitoa ja potilaat, jotka tarvitsevat päivystyksellistä hoitoa, mutta voivat turvallisesi odottaa vuoroaan.
Tämän opinnäytetyön kvantitatiivisesti toteutetun tutkimuksellisen osuuden tarkoituksena oli kuvailla käytössä olevan Emergency Severity Index (ESI) – kiireellisyysluokittelun ohjeistuksen, hoitolinjan valinnan ja tulosyyn tunnistamisen onnistumista. Tutkimusjoukkona oli Oulun seudun yhteispäivystyksessä kiireellisyysluokittelua tekevät sairaanhoitajat. Tutkimukseen soveltuvia vastaajia oli 61 ja vastausprosentti oli 64%. Tutkimuksessa vastattiin Webropol 3.0 ohjelmalla luotuun kyselyyn, jossa määriteltiin 20 kuvitteellisen potilastapauksen kiireellisyysluokka, hoitolinja sekä tulosyy.
Tutkimustulokset osoittivat, ettei erillistä ESI- implementointi koulutusta oltu pystytty systemaattisesti tarjoamaan kaikille kiireellisyysluokittelua tekeville sairaanhoitajille. Tuloksissa näkyi, että hätätilapotilaan ja riskioireen (ESI1 ja ESI2) tunnistaminen on puutteellista. Hoitolinjan valinnassa onnistuttiin useammin kuin kiireellisyysluokittelussa. Tulosyy tunnistettiin pääsääntöisesti oikein.
Kvantitatiivisen tutkimusosuuden tuloksiin perustuen laadittiin kiireellisyysluokittelun laadunvarmennuksen suunnitelma. Tavoitetasoksi asetettiin oikeinluokittelun osuvuutta 80% tapauksista. Laadun seurantaan kuuluvat toteutuneiden kiireellisyysluokittelujen ja hoitolinjan valinnan seuranta ja verkkotesti. Tulokset tilastoidaan, jotta kehitystä voidaan seurata.
Tämän opinnäytetyön kvantitatiivisesti toteutetun tutkimuksellisen osuuden tarkoituksena oli kuvailla käytössä olevan Emergency Severity Index (ESI) – kiireellisyysluokittelun ohjeistuksen, hoitolinjan valinnan ja tulosyyn tunnistamisen onnistumista. Tutkimusjoukkona oli Oulun seudun yhteispäivystyksessä kiireellisyysluokittelua tekevät sairaanhoitajat. Tutkimukseen soveltuvia vastaajia oli 61 ja vastausprosentti oli 64%. Tutkimuksessa vastattiin Webropol 3.0 ohjelmalla luotuun kyselyyn, jossa määriteltiin 20 kuvitteellisen potilastapauksen kiireellisyysluokka, hoitolinja sekä tulosyy.
Tutkimustulokset osoittivat, ettei erillistä ESI- implementointi koulutusta oltu pystytty systemaattisesti tarjoamaan kaikille kiireellisyysluokittelua tekeville sairaanhoitajille. Tuloksissa näkyi, että hätätilapotilaan ja riskioireen (ESI1 ja ESI2) tunnistaminen on puutteellista. Hoitolinjan valinnassa onnistuttiin useammin kuin kiireellisyysluokittelussa. Tulosyy tunnistettiin pääsääntöisesti oikein.
Kvantitatiivisen tutkimusosuuden tuloksiin perustuen laadittiin kiireellisyysluokittelun laadunvarmennuksen suunnitelma. Tavoitetasoksi asetettiin oikeinluokittelun osuvuutta 80% tapauksista. Laadun seurantaan kuuluvat toteutuneiden kiireellisyysluokittelujen ja hoitolinjan valinnan seuranta ja verkkotesti. Tulokset tilastoidaan, jotta kehitystä voidaan seurata.