Etätyön ja digiosaamisen kehittäminen Tampereen seudun ammattiopistossa
Bengtsson, Joakim (2021)
Bengtsson, Joakim
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121325516
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121325516
Tiivistelmä
Koronapandemia ja sen myötä aiheutuneet poikkeusolot saivat työelämän ja sitä kautta opetusalan nopean muutoksen eteen. Tämän ns. nopeutetun digiloikan myötä piti sekä opetushenkilöstön että opiskelijoiden siirtyä ja mukautua etäopetukseen ja sen myötä digitaalisten työvälineiden käyttöön. Pikainen opetusjärjestelyjen muutos tarjosikin mielenkiintoisen aiheen tutkittavaksi kesken historiallista työelämän murrosta. Aiheeksi valikoitui etätyön ja digiosaamisen kehittäminen, sillä molemmat olivat keskiössä omassa työympäristössä Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa. Tavoitteena oli tutkia etätyössä koettuja hyviä ja huonoja puolia sekä tehdä niiden perusteella kehittämisehdotuksia jatkoa varten. Aihetta tutkittiin koko poikkeusolojen ajan maaliskuusta 2020 aina lokakuuhun 2021.
Tutkimus pohjautui tietoperustaan, jossa läpikäytiin etätyötä ja digitalisaatiota työelämässä. Aiheeseen ja tutkittuun ajanjaksoon liittyvät vahvasti myös etäjohtaminen, viestintä ja työyhteisön resilienssi, jotka ovat tärkeässä osassa mukana etätyön kehittämisessä. Tutkimuksen yhteydessä tehtiin myös mediakatsauksia ajankohtaisen aiheen ympäriltä, sillä aihe on ollut koko yhteiskunnassa tärkeässä osassa ja mielenkiinnon kohteena. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista ainestoa, joka hankittiin kahdella eri kyselytutkimuksella. Niistä ensimmäinen oli esikysely opiskelijoille ja toinen varsinainen tutkimuskysely opettajille. Opiskelijoiden osalta kyselyn toteuttamissa hyödynnettiin Teamsin työskentelytilaa ja opettajien osalta linkki Webropol-kyselyyn lähetettiin sähköpostitse. Molemmat kyselyt teetettiin Lempäälän toimipisteessä.
Tulokset osoittivat, että sekä opettajat että opiskelijat ovat tulevaisuuden työn teon mallin osalta pääosin hybridimallin kannalla, jossa hyödynnetään sekä etätyön että läsnätyön parhaita puolia kulloiseenkin tilanteeseen sopivalla tavalla. Samansuuntaisia tuloksia saatiin myös tutkimuksen teoriaosuuden ja mediakatsauksen perusteella, mistä voitiin päätellä koko yhteiskunnassa siirryttävän uudenlaiseen työnteon malliin. Etä- ja läsnätyö soveltuvat kuitenkin vaihtelevasti eri henkilöille sekä opettajien että opiskelijoiden osalta.
Tutkimus antaa tietoa etätyön ja digiosaamisen sekä organisaation kehittämiseksi siirryttäessä poikkeusolojen jälkeiseen aikaan. Tärkeää on ylläpitää ja kehittää nyt opittuja digitaalisia työvälineitä ja työn tekemisen tapoja, sillä paikkaan sitomattomassa työssä on kiistatta koettu olevan hyötyjä sekä työntekijän että organisaation kannalta. Samalla ympäristö ja ilmasto hyötyvät, mitkä ovat yhteiskunnallisesti tärkeitä teemoja.
Tutkimus pohjautui tietoperustaan, jossa läpikäytiin etätyötä ja digitalisaatiota työelämässä. Aiheeseen ja tutkittuun ajanjaksoon liittyvät vahvasti myös etäjohtaminen, viestintä ja työyhteisön resilienssi, jotka ovat tärkeässä osassa mukana etätyön kehittämisessä. Tutkimuksen yhteydessä tehtiin myös mediakatsauksia ajankohtaisen aiheen ympäriltä, sillä aihe on ollut koko yhteiskunnassa tärkeässä osassa ja mielenkiinnon kohteena. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista ainestoa, joka hankittiin kahdella eri kyselytutkimuksella. Niistä ensimmäinen oli esikysely opiskelijoille ja toinen varsinainen tutkimuskysely opettajille. Opiskelijoiden osalta kyselyn toteuttamissa hyödynnettiin Teamsin työskentelytilaa ja opettajien osalta linkki Webropol-kyselyyn lähetettiin sähköpostitse. Molemmat kyselyt teetettiin Lempäälän toimipisteessä.
Tulokset osoittivat, että sekä opettajat että opiskelijat ovat tulevaisuuden työn teon mallin osalta pääosin hybridimallin kannalla, jossa hyödynnetään sekä etätyön että läsnätyön parhaita puolia kulloiseenkin tilanteeseen sopivalla tavalla. Samansuuntaisia tuloksia saatiin myös tutkimuksen teoriaosuuden ja mediakatsauksen perusteella, mistä voitiin päätellä koko yhteiskunnassa siirryttävän uudenlaiseen työnteon malliin. Etä- ja läsnätyö soveltuvat kuitenkin vaihtelevasti eri henkilöille sekä opettajien että opiskelijoiden osalta.
Tutkimus antaa tietoa etätyön ja digiosaamisen sekä organisaation kehittämiseksi siirryttäessä poikkeusolojen jälkeiseen aikaan. Tärkeää on ylläpitää ja kehittää nyt opittuja digitaalisia työvälineitä ja työn tekemisen tapoja, sillä paikkaan sitomattomassa työssä on kiistatta koettu olevan hyötyjä sekä työntekijän että organisaation kannalta. Samalla ympäristö ja ilmasto hyötyvät, mitkä ovat yhteiskunnallisesti tärkeitä teemoja.