Lastensuojelun toiminta kun vanhempi on tehnyt vankeustuomioon johtaneen rikoksen
Aho, Venla; Heikkinen, Mira (2021)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Aho, Venla
Heikkinen, Mira
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120824601
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120824601
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lastensuojelun toimintaa tilanteessa, jossa lapsen vanhempi on tehnyt vankeustuomioon johtaneen rikoksen. Opinnäytetyön tilaajana toimi Kriminaalihuollon tukisäätiön Lapsi ja läheistyö. Tavoitteena oli tuottaa Kriminaalihuollon tukisäätiölle lisätietoa siitä, kuinka lastensuojelussa toimitaan, kun perheen elämää koskettaa ehdoton vankeustuomio. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää muun muassa sitä, onko lastensuojelussa käytössä tiettyjä toimintatapoja tai menetelmiä, silloin kun työskennellään perheen kanssa, jossa vanhempi suorittaa ehdotonta vankeustuomiota. Lisäksi opinnäytetyö selvittää sitä, otetaanko vankeustuomiota ylipäätään puheeksi perheessä, tukeeko lastensuojelu perhettä puheeksi otossa ja kuinka perhe on kokenut saavansa lastensuojelulta tukea.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään vankeustuomion vaikutuksista vankeustuomiota suorittavan läheisiin, lasten oikeuksia sekä lastensuojelun tehtäviä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin hyödyntäen puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelut analysoitiin sisällönanalyysi menetelmää hyödyntäen. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat perheet, joissa lapsen vanhempi on tai on ollut suorittamassa ehdotonta vankeustuomiota, ja jotka ovat tuomion suorittamisen aikaan olleet lastensuojelun asiakkuudessa. Toinen kohderyhmä oli Helsingin lastensuojelun työntekijät, jotka ovat työskennelleet ensimmäisen kohderyhmän parissa. Sekä lastensuojelun entiset asiakkaat että lastensuojelussa työskentelevät ammattilaiset osoittautuivat erittäin haasteellisiksi tavoittaa ja lopulta haastatteluihin osallistui neljä lastensuojelun asiakasta sekä neljä Helsingin lastensuojelun työntekijää.
Opinnäytetyön tuloksia analysoidessa on selvää, että lastensuojelu kaipaa erilaisia koulutuksia vankiperheiden kanssa työskentelemiseen, sekä lisää tietoutta vankeusrangaistuksesta. Asiakkaat kaipaisivat enemmän vertaistuellisia, sekä toiminnallisia kohtaamisia ja enemmän tukea lastensuojelusta löytää näitä toimintoja. Mitään erityisesti puheeksi ottoon käytettäviä menetelmiä, tai menetelmiä vankiperheiden kanssa ylipäätään, ei lastensuojelun työntekijöillä ollut nimetä.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään vankeustuomion vaikutuksista vankeustuomiota suorittavan läheisiin, lasten oikeuksia sekä lastensuojelun tehtäviä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin hyödyntäen puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelut analysoitiin sisällönanalyysi menetelmää hyödyntäen. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat perheet, joissa lapsen vanhempi on tai on ollut suorittamassa ehdotonta vankeustuomiota, ja jotka ovat tuomion suorittamisen aikaan olleet lastensuojelun asiakkuudessa. Toinen kohderyhmä oli Helsingin lastensuojelun työntekijät, jotka ovat työskennelleet ensimmäisen kohderyhmän parissa. Sekä lastensuojelun entiset asiakkaat että lastensuojelussa työskentelevät ammattilaiset osoittautuivat erittäin haasteellisiksi tavoittaa ja lopulta haastatteluihin osallistui neljä lastensuojelun asiakasta sekä neljä Helsingin lastensuojelun työntekijää.
Opinnäytetyön tuloksia analysoidessa on selvää, että lastensuojelu kaipaa erilaisia koulutuksia vankiperheiden kanssa työskentelemiseen, sekä lisää tietoutta vankeusrangaistuksesta. Asiakkaat kaipaisivat enemmän vertaistuellisia, sekä toiminnallisia kohtaamisia ja enemmän tukea lastensuojelusta löytää näitä toimintoja. Mitään erityisesti puheeksi ottoon käytettäviä menetelmiä, tai menetelmiä vankiperheiden kanssa ylipäätään, ei lastensuojelun työntekijöillä ollut nimetä.