Prosodia laulunkirjoittamisen apuna
Varonen, Miika (2021)
Varonen, Miika
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120824537
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120824537
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni käsittelen popkappaleen sanojen ja melodian välistä suhdetta sanoittajan näkökulmasta. Tutkin eri keinoja, millä sanoittaja voi lähestyä laulutekstin kirjoittamista jo olemassa olevaan melodiaan. Opinnäytetyöni tavoitteena on lisätä omaa ymmärrystäni siitä, mikä tekee laulutekstistä toimivan, ja mitkä ovat ne tekstilliset keinot, joilla hyvästä melodiasta pystyy tekemään vahvan ja eheän laulun.
Opinnäytetyötäni varten analysoin kirjoittamiani melodioita ja niiden aksentoitumista, ja analyysin pohjalta kirjoitan näihin melodioihin sanoituksia. Käytän sanoituksien tekemisen tukena Pat Pattisonin Writing Better Lyrics -kirjassa esille tuomaa käsitettä prosodia, jonka avulla erittelen tapoja, joilla sanoittaja pystyy hahmottamaan melodioiden ja laulutekstien rakenteellisia jännitteitä, ja käyttämään niitä hyödyksi ilmaisussaan. Esittelen myös vakauden ja epävakauden käsitteet, jotka auttavat laulunkirjoittajaa prosodian hahmottamisessa.
Työssäni käsittelen lyhyesti myös intuition käyttöä osana laulunkirjoitusta, ja vertailen intuitiivisesti ja ei-intuitiivisesti kirjoittamiani sanoituksia ja niiden onnistumista popkappaleen kontekstissa.
Työni tuloksissa esille nousi selkeästi prosodian merkitys sanoitukselle. Sanoituksen perusidean pysyessä samana, erilaiset prosodiset elementit muuttavat sanoituksen sävyä, tuoden tekstistä esiin erilaisia näkökulmia. Puhtaat riimit ja tasapainoiset riimikaavat luovat sanoituksen rakenteeseen selkeyttä, jännitteisemmät rakenteelliset ratkaisut taas voivat olla kuulijan mielestä jopa ärsyttäviä ja luotaantyöntäviä. Prosodiaa ymmärtämällä sanoittaja voi ottaa omiin käsiinsä sanoituksen välittämän tunteen, ja muunnella sitä haluamaansa suuntaan.
Työni aikana huomasin myös, että prosodian tietoinen käyttö osana sanoittamista vaatii sanoittajalta tarkkaavaisuutta. Laulunkirjoitusta puhtaasti teknisestä näkökulmasta lähestyessä, kuten pelkkien riimien tai riimikaavojen kautta, saattaa sanoituksen ajatuksellinen sisältö jäädä ontoksi. Työni tuloksissa nousi esiin myös intuition rooli omassa sanoitusprosessissani, ja sen tuomat mahdollisuudet. Oletankin, että prosodian tietoisen miettimisen ja intuitiivisen kirjoittamisen yhdistelmä on tehokas sanoittamisen väline.
Toivon, että työni auttaa laulunkirjoittajia ja sanoittajia hahmottamaan prosodian käsitettä, sekä sen käyttöä laulunkirjoittamisen kontekstissa, auttaen näin ilmaisullisesti vahvojen laulujen kirjoittamisessa.
Opinnäytetyötäni varten analysoin kirjoittamiani melodioita ja niiden aksentoitumista, ja analyysin pohjalta kirjoitan näihin melodioihin sanoituksia. Käytän sanoituksien tekemisen tukena Pat Pattisonin Writing Better Lyrics -kirjassa esille tuomaa käsitettä prosodia, jonka avulla erittelen tapoja, joilla sanoittaja pystyy hahmottamaan melodioiden ja laulutekstien rakenteellisia jännitteitä, ja käyttämään niitä hyödyksi ilmaisussaan. Esittelen myös vakauden ja epävakauden käsitteet, jotka auttavat laulunkirjoittajaa prosodian hahmottamisessa.
Työssäni käsittelen lyhyesti myös intuition käyttöä osana laulunkirjoitusta, ja vertailen intuitiivisesti ja ei-intuitiivisesti kirjoittamiani sanoituksia ja niiden onnistumista popkappaleen kontekstissa.
Työni tuloksissa esille nousi selkeästi prosodian merkitys sanoitukselle. Sanoituksen perusidean pysyessä samana, erilaiset prosodiset elementit muuttavat sanoituksen sävyä, tuoden tekstistä esiin erilaisia näkökulmia. Puhtaat riimit ja tasapainoiset riimikaavat luovat sanoituksen rakenteeseen selkeyttä, jännitteisemmät rakenteelliset ratkaisut taas voivat olla kuulijan mielestä jopa ärsyttäviä ja luotaantyöntäviä. Prosodiaa ymmärtämällä sanoittaja voi ottaa omiin käsiinsä sanoituksen välittämän tunteen, ja muunnella sitä haluamaansa suuntaan.
Työni aikana huomasin myös, että prosodian tietoinen käyttö osana sanoittamista vaatii sanoittajalta tarkkaavaisuutta. Laulunkirjoitusta puhtaasti teknisestä näkökulmasta lähestyessä, kuten pelkkien riimien tai riimikaavojen kautta, saattaa sanoituksen ajatuksellinen sisältö jäädä ontoksi. Työni tuloksissa nousi esiin myös intuition rooli omassa sanoitusprosessissani, ja sen tuomat mahdollisuudet. Oletankin, että prosodian tietoisen miettimisen ja intuitiivisen kirjoittamisen yhdistelmä on tehokas sanoittamisen väline.
Toivon, että työni auttaa laulunkirjoittajia ja sanoittajia hahmottamaan prosodian käsitettä, sekä sen käyttöä laulunkirjoittamisen kontekstissa, auttaen näin ilmaisullisesti vahvojen laulujen kirjoittamisessa.