Kotona itsenäisesti asuvien ikääntyneiden teknologiamyönteisyys ja -kyvykkyys Keski-Satakunnassa
Mannila, Eliisa (2021)
Mannila, Eliisa
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120724044
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120724044
Tiivistelmä
Väestön ikärakenteen muutosten myötä ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden tarve kasvaa. Suurin osa ikääntyneistä haluaa asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Samaan aikaan sosiaali- ja terveydenhuolto kärsii resursointihaasteista. Teknologian avulla voidaan palvelujärjestelmän taakkaa keventää myös kotiin vietävien palvelujen osalta. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ja kuvata kotona itsenäisesti asuvien ikääntyneiden teknologiamyönteisyyttä sekä teknologiakyvykkyyttä Keski-Satakunnassa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa sekä Keski-Satakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle että eläkejärjestöille tietoa siitä, millä tasolla ikääntyvien teknologiamyönteisyys ja -kyvykkyys ovat.
Opinnäytetyössä yhdistyivät sekä laadullinen että määrällinen tutkimus. Laadullisen opinnäytetyön aineiston muodostivat 4 kotihoidon asiakkaan haastattelut. Määrällistä tutkimusta edustivat sähköiset kyselyt 71 kotona itsenäisesti asuville ikääntyneille sekä 34 kotihoidon työntekijälle. Laadullisessa tutkimuksessa käytettiin menetelmänä sisällön analyysiä ja määrällisessä tutkimuksessa tilastollista analyysiä. Kotihoidon asiakkaiden haastattelujen vastaukset muodostivat teemat, joiden pohjalta rakennettiin sähköiset kyselylomakkeet sekä kotona itsenäisesti asuville ikääntyneille, että kotihoidon henkilökunnalle.
Kotihoidon asiakkaiden haastattelujen perusteella teknologiaa arvostettiin arjen helpottajana, kuten esimerkiksi turvapalveluissa ja muistin, liikkumisen sekä sosiaalisten suhteiden tukena. Sähköisen kyselyn tulokset viittasivat siihen, että ikääntyneillä ja kotihoidon henkilökunnalla ovat erilaiset näkemykset siitä, miten paljon ikääntyneet osaavat ja haluavat käyttää teknologiaa. Kotona itsenäisesti asuvat ikääntyneet arvioivat käyttävänsä nykyteknologiaa hyvin ja se on tärkeä osa heidän arkeaan. Kotihoidon työntekijöiden mukaan taas nykyteknologia ei ole ikääntyneille kovin tarpeellista ja heidän osaamisensa on heikkoa.
Opinnäytetyössä yhdistyivät sekä laadullinen että määrällinen tutkimus. Laadullisen opinnäytetyön aineiston muodostivat 4 kotihoidon asiakkaan haastattelut. Määrällistä tutkimusta edustivat sähköiset kyselyt 71 kotona itsenäisesti asuville ikääntyneille sekä 34 kotihoidon työntekijälle. Laadullisessa tutkimuksessa käytettiin menetelmänä sisällön analyysiä ja määrällisessä tutkimuksessa tilastollista analyysiä. Kotihoidon asiakkaiden haastattelujen vastaukset muodostivat teemat, joiden pohjalta rakennettiin sähköiset kyselylomakkeet sekä kotona itsenäisesti asuville ikääntyneille, että kotihoidon henkilökunnalle.
Kotihoidon asiakkaiden haastattelujen perusteella teknologiaa arvostettiin arjen helpottajana, kuten esimerkiksi turvapalveluissa ja muistin, liikkumisen sekä sosiaalisten suhteiden tukena. Sähköisen kyselyn tulokset viittasivat siihen, että ikääntyneillä ja kotihoidon henkilökunnalla ovat erilaiset näkemykset siitä, miten paljon ikääntyneet osaavat ja haluavat käyttää teknologiaa. Kotona itsenäisesti asuvat ikääntyneet arvioivat käyttävänsä nykyteknologiaa hyvin ja se on tärkeä osa heidän arkeaan. Kotihoidon työntekijöiden mukaan taas nykyteknologia ei ole ikääntyneille kovin tarpeellista ja heidän osaamisensa on heikkoa.