Muutosjohtamisen keinoin sopeutuvaan järjestötoimintaan : koronakriisin vaikutus Suomen Punaisen Ristin paikallisosastoihin
Ollikainen, Hanna (2021)
Ollikainen, Hanna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112521641
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112521641
Tiivistelmä
Muutosjohtamisen keskiössä ovat aina ihmiset, joita muutos koskettaa. Hyvä muutoksenjohtajuus ottaa huomioon ihmisten mukana tulevat reaktiot ja tunteet, jotka voivat olla yllättävän voimakkaat varsinkin yllättävissä muutostilanteissa, kuten opinnäytetyön kirjoittamisen aikana maailmankulkua muuttanut Covid-19 pandemia. Tutkimustyössä tarkastellaan pandemian mukanaan tuoman muutoksen vaikutusta SPR:n Varsinais-Suomen piirin paikallisosastotasolla ja onko toiminta muuttunut verrattuna aikaan ennen pandemiaa.
Teoreettinen viitekehys on rajattu käsittelemään muutosprosessin johtamista, muutosviestintää ja resilienssin käsitystä yksilö- ja organisaatiotasolla. Resilienssin olemassaolo tai sen puute todetaan vasta tositilanteessa, mutta tätä ominaisuutta on mahdollista tietoisilla toiminnoilla kehittää. Tutkimusosuus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja koottu materiaali kuvaa, miten tämä poikkeuksellinen ajanjakso on koettu tuntemuksina ja miten toiminnalle asetetut haasteet selvitettiin. Tutkimukseen valikoitui Mynämäen alueen kolmen osaston vastuuvapaaehtoisia, joilla on jokin vastuurooli osastossaan ja sitä kautta etulinjan näkymät poikkeusolojen tuomiin muutoksiin.
Tulosten perusteella voidaan sanoa, että äkillinen muutostilanne ja toiminta poikkeusoloissa pakotti ajattelemaan joitakin vanhoja tapoja uusiksi. Osastoissa on pakon edessä otettu huimia digiloikkia, mikä ei ole ollut täysin kivutonta johtuen osaamistasosta, käytettävissä olevista laitteista tai muutosvastarinnasta. Muutostilanteessa on mahdollisuus uuden oppimiseen ja toimintatapojen muuttamiseen, mikäli on rohkeutta heittäytyä ja kokeilla. Muuttumisen avaimena on mahdollistaa ympäristö, joka on luottamuksellinen, rehellinen ja ottaa arvostelematta vastaan uudenlaiset ajattelutavat ja ideat.
Teoreettinen viitekehys on rajattu käsittelemään muutosprosessin johtamista, muutosviestintää ja resilienssin käsitystä yksilö- ja organisaatiotasolla. Resilienssin olemassaolo tai sen puute todetaan vasta tositilanteessa, mutta tätä ominaisuutta on mahdollista tietoisilla toiminnoilla kehittää. Tutkimusosuus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja koottu materiaali kuvaa, miten tämä poikkeuksellinen ajanjakso on koettu tuntemuksina ja miten toiminnalle asetetut haasteet selvitettiin. Tutkimukseen valikoitui Mynämäen alueen kolmen osaston vastuuvapaaehtoisia, joilla on jokin vastuurooli osastossaan ja sitä kautta etulinjan näkymät poikkeusolojen tuomiin muutoksiin.
Tulosten perusteella voidaan sanoa, että äkillinen muutostilanne ja toiminta poikkeusoloissa pakotti ajattelemaan joitakin vanhoja tapoja uusiksi. Osastoissa on pakon edessä otettu huimia digiloikkia, mikä ei ole ollut täysin kivutonta johtuen osaamistasosta, käytettävissä olevista laitteista tai muutosvastarinnasta. Muutostilanteessa on mahdollisuus uuden oppimiseen ja toimintatapojen muuttamiseen, mikäli on rohkeutta heittäytyä ja kokeilla. Muuttumisen avaimena on mahdollistaa ympäristö, joka on luottamuksellinen, rehellinen ja ottaa arvostelematta vastaan uudenlaiset ajattelutavat ja ideat.