Sote-yhdistysten työntekijöiden kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelu
Kudel, Eetu; Ojala, Ville (2021)
Kudel, Eetu
Ojala, Ville
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112521581
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112521581
Tiivistelmä
Liikunnasta ja sen terveyshyödyistä on puhuttu paljon viime vuosina. Fysioterapian keskeisin terapiamuoto on nykyään terapeuttinen harjoittelu ja sen eri muodot. Työhyvinvointi on moniulotteinen käsite, joka koskee suurta osaa maailman ihmisistä. Työhyvinvointi on yksi osa ihmisen koko hyvinvointia. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, onko fyysisellä harjoittelulla ja työhyvinvoinnilla toisiinsa yhteyttä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelun vaikutusta koettuun fyysiseen työhyvinvointiin. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Kaakkois-Suomen Sydänpiiri ry:n kanssa. Tutkimukseen osallistui myös muita sosiaali- ja terveysyhdistysten jäseniä Etelä-Karjalan alueelta.
Tutkimuksen liikuntainterventiojakso kesti kolme kuukautta, jonka ajaksi koehenkilöille annettiin itsenäisesti suoritettava kestävyysohjelma. Lihasvoimaa harjoiteltiin yhteisesti kerran viikossa. Molemmat liikuntaohjelmat olivat progressiivisesti nousujohteisia koko interventiojakson ajan. Kestävyyskuntoa ja lihasvoimaa tutkimuksessa testattiin alku- ja loppumittauksilla, jotka suoritettiin LAB-ammattikorkeakoululla. Fyysistä työhyvinvointia testattiin tutkijoiden luomalla kyselylomakkeella.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kestävyys- ja lihasvoimainterventiolla ei ollut vaikutusta koettuun työhyvinvointiin. Pelkällä liikunnallisella interventiolla ei voida todennäköisesti parantaa koettua työhyvinvointia. Työhyvinvoinnin edistämiseksi täytyisi keskittyä enemmän itse työpaikkaan ja työtekijän kaikkiin arjen osa-alueisiin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelun vaikutusta koettuun fyysiseen työhyvinvointiin. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Kaakkois-Suomen Sydänpiiri ry:n kanssa. Tutkimukseen osallistui myös muita sosiaali- ja terveysyhdistysten jäseniä Etelä-Karjalan alueelta.
Tutkimuksen liikuntainterventiojakso kesti kolme kuukautta, jonka ajaksi koehenkilöille annettiin itsenäisesti suoritettava kestävyysohjelma. Lihasvoimaa harjoiteltiin yhteisesti kerran viikossa. Molemmat liikuntaohjelmat olivat progressiivisesti nousujohteisia koko interventiojakson ajan. Kestävyyskuntoa ja lihasvoimaa tutkimuksessa testattiin alku- ja loppumittauksilla, jotka suoritettiin LAB-ammattikorkeakoululla. Fyysistä työhyvinvointia testattiin tutkijoiden luomalla kyselylomakkeella.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kestävyys- ja lihasvoimainterventiolla ei ollut vaikutusta koettuun työhyvinvointiin. Pelkällä liikunnallisella interventiolla ei voida todennäköisesti parantaa koettua työhyvinvointia. Työhyvinvoinnin edistämiseksi täytyisi keskittyä enemmän itse työpaikkaan ja työtekijän kaikkiin arjen osa-alueisiin.