Röntgenhoitaja ja laboratoriohoitaja isotooppiyksikössä: yhtäläisyydet ja eroavaisuudet työnkuvissa Suomessa
Raasakka, Soile; Rahikainen, Henna (2021)
Raasakka, Soile
Rahikainen, Henna
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112421575
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112421575
Tiivistelmä
Röntgenhoitaja ja laboratoriohoitaja työskentelevät moniammatillisissa tiimeissä yksikön koon mukaan. Moniammatillisuudella tarkoitetaan eri ammattilaisten välistä yhteistyötä samassa työyksikössä. Kahden eri ammattiryhmän edustajat ovat oman alansa asiantuntijoita ja omaavat erilaisen koulutustaustan. Terveydenhuollon ammattien kehittyessä, työnkuvat ja työtehtävät voivat kokea uudistuksia. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Suomessa isotooppiyksiköissä työskentelevien röntgen- ja laboratoriohoitajien työtehtäviä. Tavoitteena opinnäytetyöllä oli lisätä röntgen- ja laboratoriohoitajien tietämystä siitä, kuinka röntgen- ja laboratoriohoitajan työnkuvat ja työtehtävät eroavat toisistaan Suomessa. Tutkimuksessa käsiteltiin myös hybridikoulutuksen saaneita laboratoriohoitajia.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu isotooppiyksikön toiminnan kuvauksesta, röntgen- ja laboratoriohoitajien koulutusvaatimuksista sekä tuomme esille näkökulmaa moniammatilliseen yhteistyöhön. Käyttämäämme teoriatietoa hankittiin aikaisemmista tutkimuksista ja aihepiiriin sopivista teoksista. Tutkimustamme ohjasivat tutkimuskysymykset:
1. Mitkä ovat yhtäläisyydet röntgen- ja laboratoriohoitajien työtehtävissä eri isotooppiyksiköissä Suomessa? ja 2. Mitkä ovat eroavaisuudet röntgen- ja laboratoriohoitajien työtehtävissä eri isotooppiyksiköissä Suomessa? Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisen e-lomakekyselyn avulla. Kysely lähetettiin viiden isotooppiyksikön osastonhoitajalle. Tutkimukseen saatiin kolme vastaajaa. Kysely analysoitiin aineistonlähtöisellä sisällönanalyysimetodilla.
Tutkimuksessa selvisi, että kaikissa yksiköissä röntgenhoitajat toimivat konehoitajina sekä potilashoitajina. Lisäksi röntgenhoitajat osallistuvat puhdastilatyöskentelyyn ja laadunvalvontaan. Laboratoriohoitajat työskentelevät yksiköissä potilashoitajina ja osallistuvat puhdastilatyöskentelyyn röntgenhoitajien tavoin, lisäksi laboratoriohoitajien työtehtäviin kuuluvat GFR-tutkimukset, soluleimaus ja kromatografia. Laboratoriohoitajat tekevät gammatutkimuksia, mutta diagnostista TT-kuvantamista he tekevät röntgenhoitajan kanssa. Laboratoriohoitajat osallistuvat myös laadunvalvontaan. Hybridihoitajien työtehtävät eivät eronneet laboratoriohoitajien työtehtävistä. Kaikissa yksiköissä kaikki työntekijät suorittavat laadunvalvonnan tehtäviä, yhdessä yksikössä työntekijän ammatti vaikuttaa siihen, mitä laadunvalvonnan tehtäviä hän tekee. Osassa yksiköistä työntekijöillä on mahdollista tehdä myös hallinnollisia tehtäviä, mutta nämä vaativat lisäkoulutusta. Työnkierto on yksikkökohtaista, ja yhdessä kyselyyn vastanneessa yksikössä työntekijän ammatti vaikutti työnkiertoon.
Kyselyn tuloksista voidaan nähdä, että röntgen- ja laboratoriohoitajien työnkuvat isotooppiyksiköissä Suomessa eivät eroa toisistaan suuresti. Työntekijät osallistuvat konehoitajan, potilashoitajan, puhdastilatyöskentelyn ja laadunvalvonnan työtehtäviin tasapuolisesti. Eroavaisuutena työnkuvista ilmenee diagnostinen TT-kuvantaminen, kromatografia, soluleimaus ja GFR-tutkimukset. Hybridikoulutus ei näyttäisi vaikuttavan laboratoriohoitajan työtehtäviin.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu isotooppiyksikön toiminnan kuvauksesta, röntgen- ja laboratoriohoitajien koulutusvaatimuksista sekä tuomme esille näkökulmaa moniammatilliseen yhteistyöhön. Käyttämäämme teoriatietoa hankittiin aikaisemmista tutkimuksista ja aihepiiriin sopivista teoksista. Tutkimustamme ohjasivat tutkimuskysymykset:
1. Mitkä ovat yhtäläisyydet röntgen- ja laboratoriohoitajien työtehtävissä eri isotooppiyksiköissä Suomessa? ja 2. Mitkä ovat eroavaisuudet röntgen- ja laboratoriohoitajien työtehtävissä eri isotooppiyksiköissä Suomessa? Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisen e-lomakekyselyn avulla. Kysely lähetettiin viiden isotooppiyksikön osastonhoitajalle. Tutkimukseen saatiin kolme vastaajaa. Kysely analysoitiin aineistonlähtöisellä sisällönanalyysimetodilla.
Tutkimuksessa selvisi, että kaikissa yksiköissä röntgenhoitajat toimivat konehoitajina sekä potilashoitajina. Lisäksi röntgenhoitajat osallistuvat puhdastilatyöskentelyyn ja laadunvalvontaan. Laboratoriohoitajat työskentelevät yksiköissä potilashoitajina ja osallistuvat puhdastilatyöskentelyyn röntgenhoitajien tavoin, lisäksi laboratoriohoitajien työtehtäviin kuuluvat GFR-tutkimukset, soluleimaus ja kromatografia. Laboratoriohoitajat tekevät gammatutkimuksia, mutta diagnostista TT-kuvantamista he tekevät röntgenhoitajan kanssa. Laboratoriohoitajat osallistuvat myös laadunvalvontaan. Hybridihoitajien työtehtävät eivät eronneet laboratoriohoitajien työtehtävistä. Kaikissa yksiköissä kaikki työntekijät suorittavat laadunvalvonnan tehtäviä, yhdessä yksikössä työntekijän ammatti vaikuttaa siihen, mitä laadunvalvonnan tehtäviä hän tekee. Osassa yksiköistä työntekijöillä on mahdollista tehdä myös hallinnollisia tehtäviä, mutta nämä vaativat lisäkoulutusta. Työnkierto on yksikkökohtaista, ja yhdessä kyselyyn vastanneessa yksikössä työntekijän ammatti vaikutti työnkiertoon.
Kyselyn tuloksista voidaan nähdä, että röntgen- ja laboratoriohoitajien työnkuvat isotooppiyksiköissä Suomessa eivät eroa toisistaan suuresti. Työntekijät osallistuvat konehoitajan, potilashoitajan, puhdastilatyöskentelyn ja laadunvalvonnan työtehtäviin tasapuolisesti. Eroavaisuutena työnkuvista ilmenee diagnostinen TT-kuvantaminen, kromatografia, soluleimaus ja GFR-tutkimukset. Hybridikoulutus ei näyttäisi vaikuttavan laboratoriohoitajan työtehtäviin.