Kartoitus taksinkuljettajien näöntilasta
Nurmi, Tuulia (2021)
Nurmi, Tuulia
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112421538
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112421538
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin Rauman ja Porin taksinkuljettajien näöntilaa. Opinnäytetyö toteutettiin osana Silmäoptikot Palmun kartoitusta Satakunnan taksinkuljettajien näöntilasta. Työn tarkoituksena oli selvittää täyttyvätkö ajokorttilakiin asetetut näkövaatimukset todellisuudessa ja pohtia mahdollisuuksia taksinkuljettajien näönhuollon parantamiseksi. Opinnäytetyön teoriaosuudet käsittelevät ajonäön eri osa-alueita sekä Suomen ajokorttilainsäädöksiä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin. Kartoituksessa tehtiin laaja ajonäkemiseen keskittyvä näöntutkimus 77 vapaaehtoiselle taksinkuljettajalle. Opinnäytetyön aineistoksi jokaisesta tutkimuksesta koostettiin anonyymi tuloskaavake, johon merkittiin ainoastaan, täyttyykö lakiin asetetut näönvaatimukset eri osa-alueilla. Kaavakkeen kirjatut näön osa-alueet olivat näöntarkkuus, näkökenttä, kontrastiherkkyys ja kaksoiskuvat.
Tutkituista 29 henkilöllä (38 %) jäi yksi tai useampi ajokorttilain näkövaatimus täyttymättä. Näöntarkkuusvaatimukset jäivät täyttymättä 16 henkilöllä (21 %), näkökenttävaatimukset 16 henkilöllä (21 %) ja kontrastiherkkyysvaatimukset viidellä henkilöllä (6 %). Yksikään tutkituista ei kokenut näkevänsä kahtena, vaatimuksen yhtenä näkemisestä täytti siis 100 % tutkituista. Tulosten tilastollisessa analyysissä löydettiin kaksi suuntaa antavasti tilastollisesti merkittävää korrelaatiota. Korrelaatiot löydettiin näkökentän ja iän välille (r=0,256, p= 0,025, N=77), sekä näöntarkkuuden ja kontrastiherkkyyden välille (r=0,255, p= 0,025, N=77).
Saatujen tulosten pohjalta arvioitiin taksinkuljettajien nykyisen näönhuollon ongelmia, sekä pohdittiin uusia mahdollisuuksia taksinkuljettajien näönhuollon parantamiseksi. Optikoiden ammattitaitoa näkemisen ammattilaisena tulisi hyödyntää enemmän ammattikuljettajien näönhuollossa. Säännölliset optikon tutkimukset yleislääkärin ajoterveystutkimusten rinnalla varmistaisivat, että kuljettajien näkövaatimukset todellisuudessa täyttyvät, silmälasit ovat ajan tasalla ja silmäsairausepäilyt ohjattaisiin ajoissa eteenpäin.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin. Kartoituksessa tehtiin laaja ajonäkemiseen keskittyvä näöntutkimus 77 vapaaehtoiselle taksinkuljettajalle. Opinnäytetyön aineistoksi jokaisesta tutkimuksesta koostettiin anonyymi tuloskaavake, johon merkittiin ainoastaan, täyttyykö lakiin asetetut näönvaatimukset eri osa-alueilla. Kaavakkeen kirjatut näön osa-alueet olivat näöntarkkuus, näkökenttä, kontrastiherkkyys ja kaksoiskuvat.
Tutkituista 29 henkilöllä (38 %) jäi yksi tai useampi ajokorttilain näkövaatimus täyttymättä. Näöntarkkuusvaatimukset jäivät täyttymättä 16 henkilöllä (21 %), näkökenttävaatimukset 16 henkilöllä (21 %) ja kontrastiherkkyysvaatimukset viidellä henkilöllä (6 %). Yksikään tutkituista ei kokenut näkevänsä kahtena, vaatimuksen yhtenä näkemisestä täytti siis 100 % tutkituista. Tulosten tilastollisessa analyysissä löydettiin kaksi suuntaa antavasti tilastollisesti merkittävää korrelaatiota. Korrelaatiot löydettiin näkökentän ja iän välille (r=0,256, p= 0,025, N=77), sekä näöntarkkuuden ja kontrastiherkkyyden välille (r=0,255, p= 0,025, N=77).
Saatujen tulosten pohjalta arvioitiin taksinkuljettajien nykyisen näönhuollon ongelmia, sekä pohdittiin uusia mahdollisuuksia taksinkuljettajien näönhuollon parantamiseksi. Optikoiden ammattitaitoa näkemisen ammattilaisena tulisi hyödyntää enemmän ammattikuljettajien näönhuollossa. Säännölliset optikon tutkimukset yleislääkärin ajoterveystutkimusten rinnalla varmistaisivat, että kuljettajien näkövaatimukset todellisuudessa täyttyvät, silmälasit ovat ajan tasalla ja silmäsairausepäilyt ohjattaisiin ajoissa eteenpäin.