Aktiivisuuskellot ja -mittarit terveyttä edistävinä motivaattoreina : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Anttonen, Tiina; Markula, Valtteri (2021)
Anttonen, Tiina
Markula, Valtteri
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021101218578
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021101218578
Tiivistelmä
Erilaiset liikuntateknologiset laitteet ovat yleistyneet kuluttajien keskuudessa. Vuonna 2017 jo joka kolmas suomalainen liikkuja käytti jonkinlaista liikuntateknologista laitetta, kuten aktiivisuusranneketta tai sykemittaria. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata aktiivisuuskellojen ja -mittareiden vaikutuksia yksilön motivaatioon edistää omaa terveyttään. Tavoitteena oli tuottaa tietoa aktiivisuuskellojen ja -mittarien käyttämisestä terveyttä edistävinä motivaattoreina, jota voidaan hyödyntää tulevaisuudessa terveyden ja hyvinvoinnin ammattilaisten asiakastyössä ja tieteellisissä julkaisuissa.
Kirjallisuuskatsauksen tutkimusmenetelmäksi valittiin kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka tiedonhaussa sovellettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen periaatteita. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin yhteensä 11 tieteellistä tutkimusta vuosilta 2015–2020, jotka valittiin PubMed, CINAL, Medic ja PEDro-tietokantahauilla sekä suppealla manuaalisella haulla. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysimenetelmällä.
Tutkimusaineiston tulosten perusteella voidaan todeta, että aktiivisuuskelloista ja -mittareista on hyötyä käyttäjän motivaation tukemisessa etenkin fyysisen aktiivisuuden lisäämisessä. Motivaatiota tukee erityisesti aktiivisuuskellojen ja -mittarien mahdollistama omien tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen reaaliaikainen seuranta. Käyttäjällä tulee kuitenkin olla olemassa oleva motivaatio terveyden edistämiseen, jotta aktiivisuuskellon tai -mittarin käytöllä on motivaatiota kasvattavia vaikutuksia.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että aktiivisuuskelloja ja -mittareita voidaan onnistuneesti hyödyntää osana terveyttä edistävää työtä hyvinvointi- ja terveysaloilla. Tulevaisuudessa aktiivisuuskellojen motivoivia sekä motivaatiota heikentäviä ominaisuuksia on syytä tutkia lisää terveyden ja hyvinvoinnin muilla osa-alueilla, sekä sitä onko eri laitevalmistajien tuotteilla eroa motivaation kehitykseen.
Kirjallisuuskatsauksen tutkimusmenetelmäksi valittiin kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka tiedonhaussa sovellettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen periaatteita. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin yhteensä 11 tieteellistä tutkimusta vuosilta 2015–2020, jotka valittiin PubMed, CINAL, Medic ja PEDro-tietokantahauilla sekä suppealla manuaalisella haulla. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysimenetelmällä.
Tutkimusaineiston tulosten perusteella voidaan todeta, että aktiivisuuskelloista ja -mittareista on hyötyä käyttäjän motivaation tukemisessa etenkin fyysisen aktiivisuuden lisäämisessä. Motivaatiota tukee erityisesti aktiivisuuskellojen ja -mittarien mahdollistama omien tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen reaaliaikainen seuranta. Käyttäjällä tulee kuitenkin olla olemassa oleva motivaatio terveyden edistämiseen, jotta aktiivisuuskellon tai -mittarin käytöllä on motivaatiota kasvattavia vaikutuksia.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että aktiivisuuskelloja ja -mittareita voidaan onnistuneesti hyödyntää osana terveyttä edistävää työtä hyvinvointi- ja terveysaloilla. Tulevaisuudessa aktiivisuuskellojen motivoivia sekä motivaatiota heikentäviä ominaisuuksia on syytä tutkia lisää terveyden ja hyvinvoinnin muilla osa-alueilla, sekä sitä onko eri laitevalmistajien tuotteilla eroa motivaation kehitykseen.