Infektioiden torjunta vuodeosastoilla
Kukkonen, Noora; Okka, Tiia (2021)
Kukkonen, Noora
Okka, Tiia
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021100918501
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021100918501
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hoitoon liittyvien infektioiden torjunnan toteutumista vuodeosastolla ja sitä, kuinka infektioiden torjuntaa vuodeosastolla voitaisiin kehittää. Tavoitteena oli koota ajankohtainen ja kattava kokonaisuus hoitoon liittyvien infektioiden torjunnasta vuodeosastoilla ja niiden torjunnan tärkeydestä. Kohderyhmänä toimivat hoitotyön opiskelijat sekä terveysalan opettajat, jotka voivat hyödyntää opinnäytetyötä opetuksessa.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 11 alkuperäistutkimusta. Saatu aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Käsitteellistämisessä yläluokat muotoutuivat tutkimuskysymysten perusteella, joita olivat infektioiden torjunta vuodeosastolla ja infektioiden torjunnan kehittäminen vuodeosastolla.
Tuloksissa nousi esille se, että käsihygieniaa parantamalla hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys vähenee vuodeosastoilla merkittävästi. Esille nousseita tapoja olivat interventiot, positiivinen ryhmäpaine, jatkuva palaute, henkilökunnan koulutus, käsihygienian huomioiminen aktiivisesti osana hoitotyötä, käsihuuhteiden ominaisuuksista huolehtiminen, niiden järkevä sijoittelu ja käsihygieniaopasteiden esille laittaminen. Henkilökunnan valmiudet infektioiden torjuntaan paranivat, kun infektiohoitajille annettiin enemmän aikaa ehkäisevään ohjaus- ja koulutustyöhön.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että infektioiden torjunnan kehittäminen vuodeosastoilla ei ole yksinkertaista, siksi kehittämiseen tulee käyttää monipuolisia keinoja ja huomioida ulkoiset tekijät osana infektioiden torjunnan prosessia. Lisäksi voidaan todeta, että hygieniayhdyshenkilöiden tulisi saada keskittyä enemmän ehkäisevän työn osa-alueeseen. Myös potilaiden ja vierailijoiden näkökulma infektioiden torjunnassa tulisi huomioida. Jatkossa tutkimukset voisivat keskittyä potilaiden käsihygienian parantamiseen, infektioiden torjunnan prosessin ja monimuotoisuuden havainnollistamiseen, havainnollistaa terveydenhuoltojärjestelmän ja organisaatiokulttuurin vaikuttamisesta käsihygieniaan sekä käsihygienian opetuksen integrointiin käytännön hoitotyöhön opiskelijan näkökulmasta.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 11 alkuperäistutkimusta. Saatu aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Käsitteellistämisessä yläluokat muotoutuivat tutkimuskysymysten perusteella, joita olivat infektioiden torjunta vuodeosastolla ja infektioiden torjunnan kehittäminen vuodeosastolla.
Tuloksissa nousi esille se, että käsihygieniaa parantamalla hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys vähenee vuodeosastoilla merkittävästi. Esille nousseita tapoja olivat interventiot, positiivinen ryhmäpaine, jatkuva palaute, henkilökunnan koulutus, käsihygienian huomioiminen aktiivisesti osana hoitotyötä, käsihuuhteiden ominaisuuksista huolehtiminen, niiden järkevä sijoittelu ja käsihygieniaopasteiden esille laittaminen. Henkilökunnan valmiudet infektioiden torjuntaan paranivat, kun infektiohoitajille annettiin enemmän aikaa ehkäisevään ohjaus- ja koulutustyöhön.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että infektioiden torjunnan kehittäminen vuodeosastoilla ei ole yksinkertaista, siksi kehittämiseen tulee käyttää monipuolisia keinoja ja huomioida ulkoiset tekijät osana infektioiden torjunnan prosessia. Lisäksi voidaan todeta, että hygieniayhdyshenkilöiden tulisi saada keskittyä enemmän ehkäisevän työn osa-alueeseen. Myös potilaiden ja vierailijoiden näkökulma infektioiden torjunnassa tulisi huomioida. Jatkossa tutkimukset voisivat keskittyä potilaiden käsihygienian parantamiseen, infektioiden torjunnan prosessin ja monimuotoisuuden havainnollistamiseen, havainnollistaa terveydenhuoltojärjestelmän ja organisaatiokulttuurin vaikuttamisesta käsihygieniaan sekä käsihygienian opetuksen integrointiin käytännön hoitotyöhön opiskelijan näkökulmasta.