Lastensuojelun työntekijöiden työhyvinvointi
Mölläri, Katariina; Raudaskoski, Marja (2021)
Mölläri, Katariina
Raudaskoski, Marja
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021093018169
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021093018169
Tiivistelmä
Käsittelemämme pääaiheet tässä opinnäytetyössä ovat työhyvinvointi, sekä lastensuojelun sijaishuolto. Opinnäytetyömme tavoitteena on kuvata työhyvinvointia työntekijän ja työyhteisön näkökulmasta, sekä tuoda esiin siihen vaikuttavia tekijöitä. Käsittelemme työhyvinvointia ensin yleisellä tasolla ja syvennymme sitten tekemämme kyselyn avulla yhden lastensuojelun yksikön näkökulmaan. Tavoitteenamme on oppia tunnistamaan työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, jotta pystymme itse tulevina ammattilaisina puuttumaan jo varhaisessa vaiheessa työntekoomme kuormittavasti vaikuttaviin seikkoihin. Lastensuojelun sijaishuollossa syvennymme tarkemmin laitoshuollon muotoon ja käsittelemme lastensuojelun keskeisimpiä lakeja.
Toteutimme työhyvinvointiin liittyvän kyselyn erääseen lastensuojelun sijaishuollon yksikköön, jonka nimeä tai muitakaan tunnistetietoja emme tässä työssämme tuo ilmi. Kyselyyn vastasi kymmenen työntekijää.
Hyödynsimme opinnäytetyössämme kvalitatiivista, eli laadullista ja kvantitatiivista, eli määrällistä tutkimusotetta. Kvalitatiivisen tutkimusotteen avulla pyrimme kuvaamaan työntekijöiden omakohtaista kokemusta työhyvinvoinnista peilaamalla sitä keräämäämme teoriatietoon. Kvantitatiivisen tutkimusotteen avulla taas meidän oli mahdollista tarkastella tuloksia numeraalisesti.
Tutkimusongelmamme olivat työhyvinvointi ja siihen vaikuttavat tekijät. Haimme opinnäytetyössämme vastauksia seuraaviin asioihin: Millainen työhyvinvointi lastensuojelun laitoksen työntekijöillä on yksilön ja työyhteisön näkökulmasta? Mitkä asiat lastensuojelun laitoksen työntekijöiden työhyvinvointiin vaikuttavat? Nämä ovat opinnäytetyömme tutkimuskysymykset.
Toteuttamamme kyselyn tulosten perusteella kyseisen lastensuojelun sijaishuollon yksikön työntekijöiden työhyvinvointia voidaan pitää kohtuullisen hyvänä. Hälyttäviä merkkejä, kuten suurta lukumäärää negatiivisissa vastausvaihtoehdoissa ei ollut, vaikka hajontaa vastausten välillä toki oli. Avointen kysymysten vastauksista kävi ilmi hyvän työyhteisön ja työtovereiden positiivinen merkitys työhyvinvoinnin ylläpitämisessä, kun taas pitkät ja raskaat työpäivät, sekä haastavat tilanteet vaikuttivat työhyvinvointiin negatiivisesti.
Toteutimme työhyvinvointiin liittyvän kyselyn erääseen lastensuojelun sijaishuollon yksikköön, jonka nimeä tai muitakaan tunnistetietoja emme tässä työssämme tuo ilmi. Kyselyyn vastasi kymmenen työntekijää.
Hyödynsimme opinnäytetyössämme kvalitatiivista, eli laadullista ja kvantitatiivista, eli määrällistä tutkimusotetta. Kvalitatiivisen tutkimusotteen avulla pyrimme kuvaamaan työntekijöiden omakohtaista kokemusta työhyvinvoinnista peilaamalla sitä keräämäämme teoriatietoon. Kvantitatiivisen tutkimusotteen avulla taas meidän oli mahdollista tarkastella tuloksia numeraalisesti.
Tutkimusongelmamme olivat työhyvinvointi ja siihen vaikuttavat tekijät. Haimme opinnäytetyössämme vastauksia seuraaviin asioihin: Millainen työhyvinvointi lastensuojelun laitoksen työntekijöillä on yksilön ja työyhteisön näkökulmasta? Mitkä asiat lastensuojelun laitoksen työntekijöiden työhyvinvointiin vaikuttavat? Nämä ovat opinnäytetyömme tutkimuskysymykset.
Toteuttamamme kyselyn tulosten perusteella kyseisen lastensuojelun sijaishuollon yksikön työntekijöiden työhyvinvointia voidaan pitää kohtuullisen hyvänä. Hälyttäviä merkkejä, kuten suurta lukumäärää negatiivisissa vastausvaihtoehdoissa ei ollut, vaikka hajontaa vastausten välillä toki oli. Avointen kysymysten vastauksista kävi ilmi hyvän työyhteisön ja työtovereiden positiivinen merkitys työhyvinvoinnin ylläpitämisessä, kun taas pitkät ja raskaat työpäivät, sekä haastavat tilanteet vaikuttivat työhyvinvointiin negatiivisesti.