Kuvaileva kirjallisuuskatsaus etätyön psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallinnasta ja etätyöstä palautumisesta
Kautonen, Ester; Lehto, Heli (2021)
Kautonen, Ester
Lehto, Heli
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021092718086
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021092718086
Tiivistelmä
Etätyön tekeminen lisääntyi keväällä 2020 nopeasti koronaepidemian vuoksi. Etätyön räjähdysmäinen lisääntyminen on vaikuttanut työhyvinvointiin ja työstä palautumiseen, koska etätyön kuormitus on erilaista verrattuna toimistolla tehtävään työhön. Psykososiaalisia kuormitustekijöitä etätyössä ovat kiire, häiritsevät keskeytykset ja sosiaalisen tuen puute. Työstä palautuminen käsittää niin fyysisen kuin psyykkisen puolen. Mielen ja kehon täytyy palautua, jotta työstressi ei ehdi kasaantua. Palautuminen ehkäisee myös työuupumusta ja muita terveysongelmia. Työstä palautumista tapahtuu vapaa-ajan lisäksi työn lomassa. Työhyvinvointia edistävä työnteko on turvallista, terveellistä ja tuottavaa. Työhyvinvointi lisää työntekijöiden työn mielekkyyttä ja palkitsevuutta. Sekä työntekijät että työnantajat ovat vastuussa työhyvinvoinnin edistämisestä.
Opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena on kuvata etätyötä tekevien psykososiaalista kuormittumista, psykososiaalisten kuormitustekijöiden vähentämisen keinoja sekä työstä palautumisen edistämisen tapoja. Tavoitteena on kuvata psykososiaalisten kuormitustekijöiden vähentämisen hyvät käytänteet, joiden avulla voidaan parantaa etätyötä tekevien työntekijöiden työstä palautumista.
Kirjallisuushaku toteutettiin viidestä eri tietokannasta (EBSCOhost, PubMed, Finna, Medic, Emerald Journals) suomeksi ja englanniksi. Haku rajattiin vuosina 2015-2021 ilmestyneisiin tutkimuksiin. Katsaukseen valittiin yhteensä 23 hyväksymiskriteerit täyttävää artikkelia.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksista ilmenee, että psykososiaalista kuormitusta aiheuttavat erityisesti etätöiden määrä ja työn vaatimukset sekä vähäiset sosiaaliset kontaktit. Puutteet tietoteknisissä välineissä ja taidoissa käyttää niitä lisäävät työntekijöiden kokemaa kuormitusta. Tutkimuksissa korostui erityisesti haasteet erottaa työ- ja vapaa-aika. Työntekijä voi itse vähentää psykososiaalista kuormitusta luomalla selkeät rutiinit, priorisoimalla työtehtäviä, harjoittelemalla erilaisia palautumisen keinoja ja tauottamalla työtä riittävän usein. Myös organisaation tuella ja esimiesten koulutuksella on positiivisia vaikutuksia työntekijöiden kokemaan kuormittumiseen.
Etätyön kuormitustekijöistä saadaan tietoa vasta muutamien vuosien kuluttua. Nykyisten tutkimusten perusteella on selvää, että uusia etätyön toimintatapoja ja ohjeita täytyy etsiä ja luoda. Nykyiset mallit eivät ole pitkäaikaisia tai kestäviä ratkaisuja.
Opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena on kuvata etätyötä tekevien psykososiaalista kuormittumista, psykososiaalisten kuormitustekijöiden vähentämisen keinoja sekä työstä palautumisen edistämisen tapoja. Tavoitteena on kuvata psykososiaalisten kuormitustekijöiden vähentämisen hyvät käytänteet, joiden avulla voidaan parantaa etätyötä tekevien työntekijöiden työstä palautumista.
Kirjallisuushaku toteutettiin viidestä eri tietokannasta (EBSCOhost, PubMed, Finna, Medic, Emerald Journals) suomeksi ja englanniksi. Haku rajattiin vuosina 2015-2021 ilmestyneisiin tutkimuksiin. Katsaukseen valittiin yhteensä 23 hyväksymiskriteerit täyttävää artikkelia.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksista ilmenee, että psykososiaalista kuormitusta aiheuttavat erityisesti etätöiden määrä ja työn vaatimukset sekä vähäiset sosiaaliset kontaktit. Puutteet tietoteknisissä välineissä ja taidoissa käyttää niitä lisäävät työntekijöiden kokemaa kuormitusta. Tutkimuksissa korostui erityisesti haasteet erottaa työ- ja vapaa-aika. Työntekijä voi itse vähentää psykososiaalista kuormitusta luomalla selkeät rutiinit, priorisoimalla työtehtäviä, harjoittelemalla erilaisia palautumisen keinoja ja tauottamalla työtä riittävän usein. Myös organisaation tuella ja esimiesten koulutuksella on positiivisia vaikutuksia työntekijöiden kokemaan kuormittumiseen.
Etätyön kuormitustekijöistä saadaan tietoa vasta muutamien vuosien kuluttua. Nykyisten tutkimusten perusteella on selvää, että uusia etätyön toimintatapoja ja ohjeita täytyy etsiä ja luoda. Nykyiset mallit eivät ole pitkäaikaisia tai kestäviä ratkaisuja.